Naamakaappi

Naamakirja - kirjakaappi - naamakaappi

Kaapissa on naamoja, kasvoja. Ei naamioita. Nämä kertovat ihmisestä jolta naamio on riisuttu. Monikaan ei ole kaunis riisuttuaan sosiaalisen minänsä.

Moniin meistä elämä on raastanut ja jättänyt arpia, joita peitämme kuorella. Jotkut jaksavat versoa uutta niin kuin kallionhalkeamista itää uusia taimia.

Lapasesta

Se on harmi, jos pesulappu lähtee lapasesta.

                                                                    (Leikola)

Lapaset Keravan käsintekijöiden puodista

Pellavaa kiertoon

Kirppikseltä löytyi kangaspuilla kudottua rohdinpellavaa.

Pellavasta, nauhoista ja entisiin tyynyihin
tekemistäni tupsuista syntyvät uudet tyynyt. 

 Nauhat muuttuivat vihreiksi silkkinauhoiksi. Muhkea sänkypeitto on kirpparilöytö.

Ylimääräisestä kangassuikaleesta ompelin mekkoja sukkatrikoopäisille enkeleille.

Seinällä lapsenlapseni Pyryn valokuvateos: Kevättä.

Kannat kopisten

Onni, ettei aina tule viskanneeksi vanhoja
tavaroita roskiin, tai laittaneeksi kiertoon.

Ystäväni Pirjon kirppariaarteita ja kengät, jotka jalassa hänellä on mennyt
lujaa 70-luvun diskossa. Kultatuolilla on ikää yli sata vuotta.

Palaset laatikon hankin ensimmäiseen omaan kotiini 70-luvulla.
Puhelin on löytynyt kirpparilta ja kengät kaapistani.

Syksyn tuntua

Ensimmäiset lumihiutaleet ilahduttavat joka vuosi.
Vaikka ne tänä vuonna olivat räntärättejä.

On aika sytyttää kynttilät ja poimia ulkoa vielä hengissä olevat kukat. 

Kynttiläruukut syntyivät primitiivipoltoilla. 

Yksi muhi maakuopassa mahdollisimman hapettomassa poltossa. 

Toinen sai väriä paperiuunissa, joka rakennettiin
esineiden ympärille aikakausilehtien sivuista ja savilietteestä. 

Kolmas valmistui mustapolttoringissä. Jossa tulen annettiin pikkuhiljaa

 lähestyä ringissä olevia esineitä.

Hortensiat saavat kuivua venäläisessä, kuparisessa viininlämmittimessä. 

Astia löytyi kirppikseltä Kirkkonummelta. Se on jäänyt jälkeen Porkkalanniemestä poistuneilta

venäläisiltä sotilailta. Arvelen, että lämmitin on täytetty kuumilla hiilillä, joiden päälle on

 laitettu viiniastia lämpiämään.

Aurinkoinen värikylpy

Aurinkovärjäys on mielettömän hauskaa. Kurssiviikonlopun jälkeen hihkaisin sponttaanisti, 

että kuinka tätä elämää jaksaa elää, kun tämä on niin hauskaa! 

Ihan sydämestä otti tällainen riemun kokemus.

Tekniikka on niin helppo, että voi rauhassa keskittyä väreihin ja kuvioihin. 

Värjäykseen tavitaan alusmuovi suojaamaan pöydänpintaa, kangasta, ruiskuemulsio ja väripigmentit, pensseleitä ja suteja, kuvioita varten pahvisia, muovisia, paperisia silhuettikuvioita, pitsiliinoja, kasvien lehtiä ja kukkia, haarukoita, saksia, pyykkipoikia, ihan mitä vaan mistä voi muodostua kuvio.

Vanhasta ja kapeasta lakanasta värjäytyi mekkokangas. Kukahan sen ompelisi. Kuviot syntyivät lupiinin ja saniaisten lehdistä.

Työskentely on helppoa. Ruiskuemulssia kuppiin ja siihen sekoitetaan väripigmenttiä. Määrä riippuu halutusta värin voimakuudesta. Ei punnita ei keitetä. Väri sivellään kostutetulle kankaalle. Voi käyttää myös ruiskua. Siitä nimi ruiskuemulsio. Värin päälle sommitellaan kuvioaiheet ja annetaan kuivua. Kuivuttuaan kankaaseen ovat muodostuneet utuisen pehmeät kuviot. Hauskaa hommaa lapsille ja myös iäkkäämmille. 

Kurssin Grand Old Lady oli 83 vuotias.

Aiemmin postasin kuvia aurinkovärjätyistä kankaista tehdystä tarjottimista. Kankaat postitettiin firmaan, joka laminoi ne tarjottimen muotoon.

Ihana turhuus

Maahisen synty

Maahiset ovat ihmisen kaltaisia pieniä olentoja. Ne asuvat maan alla omassa nurinkurisessa maailmassaan. Ihminen voi joutua maahisen lumoon ja eksyä metsään eli joutua metsänpeittoon. Maahisen lumous voi olla niin voimakas, että ihminen jää metsään.
Nuo metsän olennot eivät ole mukavaa väkeä. Ne voivat vaihtaa ihmislapsen tilalle omansa. Näistä jälkeläisistä kasvaa vaihdokkaita. Se ilmenee rampautena tai vähäväkisyytenä.
Paras on varoa metsässä kompuroimista ja kaatumista.
Silloin maahiset vihastuvat ja tartuttavat ihmiseen jonkun taudin.
Kuumaa vettä ei myöskään kannata kaataa maahisten asuinalueille, eikä lorotella sitä keltaista nestettään. Kaiken lisäksi on pidettävä huolta aarteistaan. Maahiset varastavat kaiken kullan, hopean ja helmet. Se selittänee kaksi kadottamaani timanttisormusta
ja hopeasormukset sekä lukuisat korvikset.

Maahinen saa ulkokuoren tekijänsä käsissä. Se syntyy hiekasta ja savesta siis maasta.

Jännittävä odotus. Edessä on ankara rituaali, jonka aikana maahinen saa hengen ja sielun.

Ensin tulenhehkuisessa kuumuudessa.

Sitten liekkejä ja tuhkaa.

Liekit voimistuvat ja lopulta savupatsas kohoaa korkeuksiin.

Upotus kylmään veteen.

Vesi kiehuu, poreilee ja muuttuu sakeaksi höyryksi.
Näin ei voi syntyä muuta kuin ilkeitä olentoja.

Pariskunta on syntynyt ja tutustuu kirpeään syysilmaan.

Sukulaiset ovat jo odottamassa uusia jäseniään.

Tämä oli tarina rakukeramiikasta.

Yhdessä on kiva olla myös raku-keramiikkaeläinten mielestä.,

Ninju-neiti kujakissojen vieraana

Rakkaus antaa hevosille siivet.

Skotlaninterrieri Olga ja ylämaanterrieri Jalmari. Oikeassa elämässä Olga on jo nuuhkimassa taivaalisia tuoksuja. Jalmari jäi edellisen asuntomme naapuriin. Tosin meille tuli epäilys, että hän saattoi olla tyttö. Jalmari oli meidän antamamme nimi tuolle 
vekkulille karvapallolle.

John Paul Young - Love Is In The Air (1978) - YouTube

Aurinkovärjäyksellä tarjottimia

Aurinkovärjätyistä kankaista syntyi tarjottimia. Toisaalla kerron, kuinka
hauskaa on saada kankaat  hehkumaan värejä.

Hiirenkorvainen otus

Tuftaamastani pikkutuolin istuimesta jäi lankoja. Päätin tuhota ne virkkaamalla. Tuloksena on pullakkamahainen, hiirenkorvainen omituinen otus. Se odottaa sängyllä lepäillen hetkeä, jolloin pääsee mukaan lapsenlapseni leikkeihin.

Tarinaa pikkutuolista

Kohtasin pienen siniharmaan tuolin silmätysten kirpparilla. Sinne se jäi mutta siitä jäi jälki ajatuksiini. Seuraavana päivänä istuin Galleria Allissa valvomassa näyttelyäni. Poikani mopoili seurakseni. Laitoin hänet huristamaan kirpparille ja ostamaan pikkutuolin. Onneksi se oli tallella ja körötteli varsin hankalasti mopon kyydessä luokseni. Tuolissa oli roiskeita valkoisesta maalista. Hioin niitä pois ja tuolilla oli paikka elämässäni.

Tuftaaminen on hauskaa

Tuftaamista kutsuisin langoilla maalaamiseksi. Tuftausvempaimella syntyy ryijyn kaltaista jälkeä. Olen tehnyt tyynyjä, seinävaatteita ja ruokapöydän tuoleille uudet päälliset. Uusia hauskuuksia syntyy koko ajan. Ideoita pukkaa niin, etten kerkeä niitä kaikkia toteuttaa.

Tuftaamiseen tarvitaan pingoitettu pohjakangas, lankoja ja tuftausvempain.

Työ tehdään nurjalta puolen. Lankaa tökitään vempaimella pohjakankaan läpi. Nukka syntyy alapuolelle. Lopuksi langat kiinnitetään vanhan ajan maitoliimalla. Sitä sivellään maalipensselillä työn nurjalle puolelle.

Aiempia tuftauksia: