lauantai 30. elokuuta 2014

Ketjusilmukoista silmukkaketjuja

Virkkuukoukku on jälleen vipattanut. 
Tuloksena on ketjukoruja. 





Paksusta puuvillalangasta, lähes narusta, olen tehnyt ketjusilmukkalenkin ja sen 
ympärille virkannut tiukan silmukkakerroksen.




Langasta syntyi kaulaketjun lisäksi pipo.

Jokainen käsityöntekijä tietää, että lanka- ja kangaskaupat ovat kukkarolle vaarallisia paikkoja. Sen lisäksi, että nuo punainen ja liukuvärjätty lanka olivat vastustamatomia, myös vihreäpohjaisella trikookankaalla oli sama ominaisuus.
Keravan Tyykipuodista kangas lähti mukaani ja siitä ompelin tunikan. Hihansuihin virkkasin sopivan värisestä Purolangan lopusta pienet pitsit.


Kankaassa vilistävät metsän eläimet. 
Tärkeä kuvio on tietenkin kettu.











Sinisestä Purolangasta kaula- ja käsiketju syntyivät "putkiksi" virkatuista lenkeistä.









lauantai 23. elokuuta 2014

Tuunattu lipasto

Olipa kerran kirpputorilla ruma, tummaksi petsattu pikkulipasto. 
Kohtasimme sen kanssa, kun tarvitsin eteiseen pikkulipastoa.



Nykyisin lipaston latikoissa on pikku Lilja tavaroita.



Pikkulipasto häpesi rumuuttaan, joten päätin auttaa sitä. Toki sen ulkomuoto oli aikoinaan hurmannut ihmisen, joka oli hankkinut sen kotiinsa. Nyt kulunut pinta näytti synkältä.



Akryylimaalia, krakkerointiainetta, lakkaa ja vaneria sekä lehtisaha,
 siinä tarvikkeet tuunaukseen.





Tuunaaminen alkoi lipaston putsauksella. 
Kun krakkeroidaan, maalataan ensin pohjaväri, joka näkyy maalin halkeamista.
 Lipasto oli valmiiksi tummanruskea joten maalasin vain
vanerista sahaamani 
taustakaaren.
Sitten sivelin pintaan  krakkerointiaineen ja sen kuivuttua haluamani sinisen maalin. Hetken päästä maalipinta alkoi lohkeilla ja vetäytyä eli krakkeroitua. Lopuksi lakkasin lipaston, jotta maali pysyy. (No, ei pysynyt siinä kohdassa, johon tyttöseni unohti 
pakastevihannespussin sulamaan).



Keiju-enkelin ja auringonkukat sahasin ohuesta vanerista lehtisahalla ja maalasin ja liimasin ne lipastoon.

Laatikoissa oli valmiiksi puiset vetimet. Naulasin auringonkukat niihin pienillä nauloilla.

Rautakaupassa kauppias oli ymmällään, kun pyysin pieniä ruskeita nauloja kuusi kappaletta. Naureskellen pisti hinnaksi 50 senttiä, kun ei niitä pystynyt punnitsemaankaan.












Kun tarkkaan tutkii, niin löytää naulan auringonkukan siementen joukosta.




Lipaston yllä, Liljan taivaalla, purjehtivat äidin
 tekemät iloiset sadepilvet.





lauantai 16. elokuuta 2014

Isän uusi berberi

"Kyläreissu" grafikanlehden olen tehnyt vanhaa valokuvaa katsellen. 
Arvatenkin kuva on otettu isän hienon, uuden berberin vuoksi.
 Berberin napit löytyivät edellisessä blogikirjoituksessani nappilaatikosta.
Meillä ei ollut autoa, joten matkat taittuivat polkupyörillä. 
Minun pyörätelineeni oli taivutettu ohuesta rautaputkesta ja
vanerinen istuin oli maalattu punaiseksi.
Kun ajettiin kaupungin mukulakivikatuja
oli hauska päästää aaaaaa-ääntä, se tärisi hassusti.



Kyläreissu-grafiikan tekotapa on viivasyövytys akvatintta. Tekniikasta kerron täällä.



50-luvulla sota oli vielä niin lähellä, että kaikesta oli pulaa. Kierrätys ei ollut muotia.
 Se oli pakollista. Oli yleistä purkaa kuluneita päällysvaatteita ja kääntää kangas nurinpäin. Käsistään kätevä äiti teki niin isän berberille ja minä sain uuden takin.



Tyylikkäillä askeleilla olen tulossa kyläreissulta uudessa takissani. Ikää 3 v.
Takin kierrätys jatkui. Kun se jäi minulle pieneksi, 
nuorempi serkkuni Mailis oli sen seuraava käyttäjä.



Seinälläni on grafiikkan sarja, niissä muistelen menneitä. 
Oikealla olevasta punaisesta työstä on kerrottu täällä.




Mikä se on se berberi? Wikipedia vastaa:
Trenssi, englanninkielen termistä trench coat = "juoksuhautatakki" ( erään alkuperäisen valmistajan nimen mukaan myös Burberry, josta arkikielen nimitys perperi tai berberi ) on paksusta puuvillakankaastapopliinista ("popliinitakki"), gabardiinista, villasta tai nahasta valmistettu polven alle ulottuva päällystakki. Trenssissä on myös yleensä 10 nappia, vyö, pieni viitta takana, epoletit ja kiristysremmit tai napit hihansuissa. Trenssissä voi myös olla irrotettava vuori.
Ompelutekniikassa trenssi viittaa tiheänä siksakkaavaan vahvikeompeleeseen.
Trenssitakin alkumuoto oli Burberryn vuodesta 1901 brittiarmeijalle valmistama upseerien sadetakki, joka ensimmäisen maailmansodanaikana sai nimityksen trench coat eli taisteluhautatakki.  Popliinitakilla tarkoitetaan myös trenssiä, vaikka se onkin vain yksi vaihtoehtoisista valmistusmateriaaleista.



tiistai 5. elokuuta 2014

Pieni hauska

"Pieni hauska" oli nimeltään kirja, joka minulla oli lapsena. Siinä oli lyhyitä hauskoja tarinoita. Kirja saattaa oleilla yhä kellarissani jossain laatikossa. Tottakai olen säästänyt kaikki ehjät kirjat ja jotkut lukemisesta kärsineetkin.



Kangaskaupan palalaarista löysin pienen, hauskan kankaan, josta tulee
 iso tyyny pienelle ihmiselle.


Kankaassa oli pieni hauska juttu, jonka huomasin vasta kotona. Siihen oli kuvattu äidin vanhat kahvirasiat.











Toisesta rasiasta löytyi sinne unohtamani keraamiset, sulkarintaneulat, myyjäisistä ostamani lasiset jääpuikot ja roinaa.


Toinen rasia on tehnyt sukupolvien mittaisen uran nappilaatikkona.

Aika tumma väriskaala. Punaiset napit ovat minun 
lapsuuteni vaatteista. 
Napit olivat kalliita ja ovat nykyäänkin. Ne otettiin talteen, kun itse vaate oli kulunut kelvottomaksi.

Aina tästä laatikosta on löytynyt housuista ja paidoista 
tippuneiden nappien tilalle uusi käytetty nappi. 
Näiden harmaiden nappien tarinaa kerron tässä postauksessani.