Pääsiäispupun syntymäpäivä

Palmusunnuntaina vietettiin Pääsiäispupun synttäreitä. Pupu piti paljon tulppaaneista ja pikkunoitien tekemistä virpomavitsoista. Maailmaan tulo ei ollut helppo kokemus. Pupu syntyi läpi tulen ja veden ja selvisi siitä urhoollisesti. Korvat eivät murtuneet ja lasite rakkeroitui eli säröili hienosti. 

Hän on rakukeramiikkaa.

 Rakusavessa on mukana paljon samottia eli keramiikkajauhetta, jotta se kestää rajun polttotapahtuman. Savi kuivaa käsissä nopeasti ja sen muotoilu on hankalampaa kuin muiden keramiikkasavien muotoilu.

Pitkät korvat tarvitsivat silti tuekseen sipulipussin ennen muotoonsa kuivumista.

Pupu on nyt kuivunut ja esipoltettu keramiikkauunissa 1 200 asteessa. Kukkaseppele saa väriä alilasitteista ja koko pupun sivelin läpinäkyvällä särölasitteella.

 Raku-uuni, eli tynnyri joka on vuorattu palovillalla lämpiää "toholla". Siellä esineet kuumenevat punahehkuisiksi ja lasite sulaa niiden pintoihin.

Raku-uunista pupu nostetaan tynnyriin jossa se sytyttää heinät ja purut palamaan. Kansi kiinni. Hapeton palaminen muodostaa paljon savua joka tunkeutuu lasitteen säröihin. Keramiikko Päivi Takala käyttää pihtejä taitavasti.

Sitten kylmään kylpyyn joka synnyttää lasitteiden värit ja rikkoo esineen, jos siinä on ilmataskuja tai osat on liitetty yhteen huonosti.

Täällä minä olen suuressa maailmassa.

Mummolaan päästyään pupun tehtävä on auttaa Liljaa syönnissä. Hopsista vaan ja Lilja pistelee kaiken ruoan, ettei pupu ennätä apajalle.

Pupun kaveri Pääsiäistipu

Tipu syntyi yhtä aikaa pupun kanssa. Sen pyllyyn piti kaivertaa reikä. Kuuma ilma pääsee siitä ulos poltossa ja kylmä vesi sisälle. Ilman reikää tipu räjähtäisi jo esipoltossa.

Minusta tuli hieno, vaikka nokka murtui poltossa. 

Emäntäni Irma liimaa sen paikoilleen ja sitten kaikki on hyvin.

Mukavaa Palmusunnuntaita

Action with Jean S.

Vietin huiman, räiskyvän, värisoiskeisen viikonlopun Tuusulan kuvataidekoululla. 

Valkoisesta flyygelistä soljuivat, jyrähtelivät ja pomppivat, Sibeliuksen sävelet. Flyygelin koskettimilla Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat maalasivat mieliimme maisemia, värejä, syviä tunteita ja keveitä kimalluksia. 

Tänä vuonna vietämme Jean Sibeliuksen juhlavuotta. Hän syntyi 150 vuotta sitten Hämeenlinnassa ja kuoli 1957 Järvenpäässä. Keski-Uudellamaalla kun ollaan,

 niin juhlavuosi tuntuu kaikkialla.

Sibelius ja Action painting kohtasivat Tuusulan kuvataidekoululla.  
(Napauttamalla kuvaa ne aukeavat koko näytölle)

Action painting on toiminta eli roiskemaalaus. Sen alullepanija oli yhdysvaltalainen Jackson Pollock 1950. (Aktio paintingista kerron enemän täällä)

Yllä oleva kuva on yksityiskohta kurssilainen Mikon erittäin pollockmaisesta työstä.

Nyt ei sitten löydy sanoja, joilla voisin kuvailla elävän musiikin vaikutusta mielentilaani.

Jokainen soittaja oli huikean taitava. Harjoittelu on ollut ahkeraa. 

Vaatii paljon työtä loihtia Sibeliuksen opuksia kuultavaksi. Heidän kasvoiltaan saattoi lukea miten suurta iloa soittaminen tuottaa.

Tämä oli hieno yllätys kurssin opettajalta taiteilija Jari Järnströmmiltä. 

Emme osanneet edes kuvitella kuulevamme elävää musiikkia.

Barcarola Op.24 ja minun matkani pollockmaailmaan.

Action tarkoittaa toimintaa ja maalaamisen fyysisyyttä. Eniten toimintaa minulle taisi tulla värejä pois pyyhkiessä.

Sitten uutta maalikerrosta

 ja toive paremmasta tuloksesta. 

Vihreää roisketta ja pinkkiä.

Yksityiskohtia

Lopputulos. Ei esitä mitään on vain musiikin ja värien leikkiä. Abstraktia.

Äänestyksessä tämä turkoosi akvarellimainen työ voitti paikan kevätnäyttelyssä. 

Edellä ollut pinkki työ hävisi pistein 5-6.

Valoa ja lämpöä.

"Klassinen dilemma" heh, heh, en tiedä edes itse miten päin tämä työ on oikeinpäin.

Acryylimaaleja voi käyttää ohuina akvarellimaisina tai paksuina pastoina. Osaan töistäni kiinnitin paksulla värillä lankoja. Langanpätkät ovat peräisin afrikkalaisesta kankaanvärjäyksestä. Niillä sidoimme kuvioita kankaisiin.

Puutarha. Ilmeisesti Aino Sibeliuksen.

Irman maisema. Kuvassa myös opettajamme Jari Järnström. (Kuvan takana ei ole Irma.)

Irman Valse triste

Karita löysi Sibeliuksen sielun. Hehkuvaa. Alla hänen toisia töitään.

Tämä nähdään kevätnäyttelyssä.

Alla kurssilaisten töitä

Jackson Pollockin kallein työ on myyty 165 milj. dollarilla.

 Mikon työ on silmissäni yhtä upea.

Tarjolla tarjottimia

Aurinkovärjäys villiinnytti minut ja kaverini tammikuussa. 

Silloin värjättyjä kankaita lähti laminoitavaksi. Nyt tarjottimet, pannunaluset ja leikkulaudat ovat valmiita.

Haarukka ja veitsi jättivät jälkensä tähän leikkuulautaan.

 Veitsenterä puolestaan ei jätä jälkeään.

Poro-leikkulauta ja -pannunalunen matkaavat Lappiin.

 Tummassa leikkuulaudassa ravaa heppa ja pannunalusessa on pikkupossuja.

Tumma violetti tarjotin on tehty pellavakankaasta. 

Kankaan kuosi näkyy hyvin tarjottimen pinnassa. (Tarjottimien halkaisija on 40cm)

Porohan se siinä vauhti päällä ja kaula ojossa.

Kesäinen tarjotin kukkii ja odottaa työllistymistä raikkaan mehun tarjoilussa.

Ovatko nuo loikkijat peuroja vai kauriita.

 Niiden vierailut kasvimaalla harmittavat mökkiläisiä.

Kotoinen arki tarjoillaan tällä sontikkamiehen tarjottimella.

Aiemmat tarjottimet löytyvät täältä.

Kohta on kesä ja tarjottimet kantavat herkkuja puutarhoihin, pihoille ja parvekkeille.

 Ihanaa!