Ilon pisaroita

Ilon pisarat roiskuivat Tuusulan Aulagalleriassa, kun kolme ystävystä ja Taika avustajaystävä pystyttivät näyttelyn.

Nyt saivat syksyn flunssapisarat jäädä näiden seinien ulkopuolelle.

Irma: "Tervetuloa näyttelyyn". 

Riitta: "Voisitte ees kävästä". 

Malla: "Ei hyvää seuraa, jollette tule".

Kuvan taustakankaassa räiskyvät Mallan revontulet.

Näytille asettuivat keramiikkatyöt, grfiikankuvat ja väriroiskeiset aurinkovärjäyskankaat.

Esillä on kahden aivan erityylisen grafiikantekijän töitä. Tekniikat ovat samoja mutta  kummankin työt omanlaisiaan.

Naiset paistattelevat päivää Irman puupiirroksessa.

Keramiikkatöissä on rakukeramiikka ja tavallisemmalla tekniikalla tehtyä.

 Riitan töiden alla Irman aurinkovärjätty kangas "Enkeleitä eläinten kanssa".

Tuftaamistani ryijyistä tihkuu ilon pisaroita ainakin itselleni silloin, 

kun 'maalaan' niitä langoilla.

Mallan värjäämissä kankaissa värit värisevät. Edessä vasemmalla Irman kangas ja ruukut.

Malla pystytti näyttelyyn aurinkovärjäyksen alttarin.
Samettitaivaan alla on unelmia.

Sibeliuksen valssit ja impromptut soivat väreissä

Sibeliuksen juhlavuosi pulpautti Tuusulan kuvataidekoululle toistamiseen iloisen, värikylläisen ja kuuloluita vuoroin tärisyttävän ja hivelevän kurssin. Keväällä pidettiin vastaava "Action painting -kurssi Sibeliuksen musiikin hengessä". - linkki siihen postaukseen.

Sibelius oli synesteetikko, eli hän näki musiikin väreinä. Luontevaa siis, että kurssilaiset sukelsivat hänen musiikkinsa soidessa omiin värimaailmoihinsa ja loivat omia "impromptujaan".

Minun värini olivat tällä kertaa melko himmeät. Ruskea pyrki esiin ja yritin vastustella sitä. Lopputuloksesta ei voi sanoa oikein mitään.

Nämä työni rakentuivat värikerroksista. Action painting on taidesuuntaus jossa värejä roiskitaan ja valutetaan sen hetkisen mielialan mukaan.

Jack Pollock (1912-1956) loi tämän kehon liikkeisiin perustuvan tyylin. Hänen työnsä edustavat abstraktia ekspressionismia. Pollockia pidetään eräänä Yhdysvaltojen suurista taiteilijoista, jolla oli paljon vaikutusta sekä oman aikansa 
että 1900-luvun lopun taiteelle.

Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat loihtivat mielemme värimaisemat valkoisella flyygelillä. Niin kaunista Sibeliuksen musiikkia ja taitavaa soitantaa, että jokunen kuuntelija pyyhki vaivihkaa kyyneleitään.

Suuret työt vaativat kaiken liikenevän lattiapinta-alan. Eikä vältytty lisäefekteiltä. Jokunen teos sai pintaansa kengänpohjan kuvan. 

No se ei haitannut tässä touhussa, päinvastoin.

Punainen sai sinisen pohjan hehkumaan Tupun tauluparissa.

Signeeraus alle ja Irman työ on valmis.

Maaritin sininen laguuni ja Valse triste nelikätisesti. 

Kiitokset Jari-opelle tämän elämysviikonlopun järjestämisestä. 
Sibeliuksen Jannen voi tavata syksyn aikana Ylen Teemalla monta kertaa ja Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston Sibeliuskonserteissa voi ihailla kurssimme parhaita töitä. Ne kiertävät heidän mukanaan.
Tavataan Järvenpään Kallio Kuninkaalassa 28.10 klo 19.00, 
heidän seuraavassa konsertissaan.