lauantai 25. elokuuta 2018

Elina pelastaa tuoleja


Lähipiirissäni valmistui viime keväänä kaksi puuseppää Tuija ja Elina. Tähän tulee huokaus: miks ei minusta tullut aikoinaan puuseppää. Istua nyt koko ikänsä valtion virastoissa. 
Oli sielläkin hauskaa, joskus.

Tuija tekee töitä toisaalla. Elina ihastuu aina uudelleen rikkinäisiin tuoleihin.



Kun näin nämä raadot, tiesin, että haluan, haluan, haluan nuo.

Elina oli saanut tuolirojukasan pelastettua kaatopaikkakuormasta. Tuolit ovat bedermajeria ja ikää ehkä sata vuotta. Tupajumit olivat tehneet tuhojaan. Sen huomasin myöhemmin.



Elinalla on riittänyt pelastettavaa.









 Tuoleista tuli mieleeni sisustustyyli Brocante.
Tuo hieno ranskalainen sana kääntyy suomeksi kirpputori.

Tyyli sisältää ranskalaista antiikkia. Peilejä, kellastuneita pitsejä, mallinukkeja, täytettyjä eläimiä jne.

Minä sanoisin, että mitä romumpi sitä parempi.

Jaenne di Arc Living on brocantea esittelevä lehti. Olen ihastunut siihen aivan liikaa. Se on minun satu/kuvakirjani. Päätän ettei enää yhtään lehteä mutta kaupassa se hyppää hyllystä kassahihnalle, vaikka kuinka kieltäisin.









Minun hienot tuolini







Raha ei vaihtanut omistajaa, vaan teimme vaihtokaupat. Elina ehdotti, että tuolit vastaan minun grafiikanlehtiäni ja maalaamiani taulujani. Noita minulla riittä ihan liian kanssa. 
Levittelin suuren matkalaukkuni sisällön lattialle ja Elina poimi siitä mieleisensä.

Ne tupajumit. Ruokapöydän ympärillä olivat lapsenlapset ja minä jäin ilman tuolia. Otin itselleni tuon punaisen tuolin ja kräts! Mummi hävisi kuvasta. Löytyi sitten lattialta tuolinpalasten kanssa ja jalassa pitkä verinaarmu.
 Meinasi itku päästä. Ei jalan, vaan tuolin takia. Elinan tekemät liitokset kestivät mutta yksi tukilaudoista räsähti poikki noiden tupajumien tuhon takia. Onneksi meilläkin asuu puuseppä herra Makkarainen. Hän ojensi auttavan kätensä. Niin nousin lattialta ja tuoli tuli liimattua kasaan.

Nyt nuo hienot vanhukset toimivat mökillä pieninä apupöytinä.
Kiitos Elina.





tiistai 14. elokuuta 2018

Kilpurit hiekkalaatikolle

Jalotus-kiertotalousyhteisö Keravalla vietti avajaisia 3. elokuuta. Yhteisön toiminnasta kerron alempana mutta nyt minun ja Irma-ystäväni toimiin.

Avajaisissa oli työpajoja, joista yhdessä askarreltiin kilpa-autoja lasten kanssa.
Ei meillä ollut lapsia mukana, joten piti tunkea sekaan ilman noita rekvisiittaolioita.

Mummot saivat luvan tehdä autot.



Irman autolla on turkoosit pyörät, minun autollani mustat. Huomaa tumma kylki Irman autossa. Se oli tärkeä valintakriteeri, kun pengoimme puuaihioita.


Autoja varten oli sahattu aihiot. Puu oli peräisin 200 vuotta vanhan talon rakenteista.
Irma saa ohjeet kuinka ensin merkataan runkoon renkaiden paikat.



Naskalilla reiät. 
Hieno malli jonka kaltaista lopputulosta tietenkin tavoittelimme.

Pikkuruinen Emmi on päässyt jo maalaamaan. Kahden vuoden ikä antoi jo varmuuden pensselinkäyttöön. Auto ja kynnet, tietenkin punaiset.



Toisaalla syntyy keltainen vauhtihirmu.


 Puukapuloista piti viilata ja hioa särmiä pyöreimmiksi.
Sitten meidänkin automme saivat maalipinnan. Autojen kuivuessa nautittiin kahvit Keravan kartanon kahvilassa ja kierreltiin navetassa tutkimassa paikkoja.

Lopuksi naputeltiin nupeilla renkaat paikoilleen.





Koeajo navetan sillalla.



On pihalla hiekkalaatikko mutta minun autoni päätyi osaksi punaista asetelmaa. 
Jossain hyllyssä, lastenlapsien ulottumattomissa, se on Irmankin auto.

Jalotus-kiertotalousyhteisö



Keravan kartanon tyhjillään ollut navetta sai toimijoita kattonsa alle. 
Jalotus-kiertotalousyhteisö kierrättää ja antaa kaikkille mahdollisuuden kierrättää.


Palveluiden käyttäjänä voit
  • Korjata tai muokata uudelleen tavaroitasi ja vaatteitasi verstaissa
  • osallistumalla tekstiili-, pyöränkorjaus- tai puutyöverstasohjaukseen tiettyinä ajankohtina,
  • ostaa korjauspalveluita ompelijalta, puusepältä tai pyöränkorjaajalta,
  • varata verstaita omatoimiseen käyttöösi keskuksen järjestelmästä.
  • Vaihtaa kodintarvikkeita ja vaatteita tuomalla itselläsi käyttämättä jääneet tavarat vaihdettaviksi tuo tullessasi – vie mennessäsi tapahtumiin.
  • Lainata harvoin käyttämiäsi tavaroita lainausjärjestelmämme avulla.
  • Tuoda sinulle turhia ylijäämämateriaaleja muotoilijoidemme ja verstaiden käyttäjien käyttöön – viestimme materiaalitarpeista kulloisenkin kysynnän perusteella


Kun autojemme maalit kuivuivat, tutustuimme navettaan.
Esillä oli kierrättämällä tehtyjä luomuksia, vaikka linnan juhliin.
Harmaa vaate oli ommeltu kierrätyshuovasta. Oikeanpuoleinen kimalteleva vaate on syntynyt kahvinjuonnin seurauksena.



Navetasta löytyy kokoustiloja sekä koneita ompeluun ja puutöihin.





Viehätyin tämän hyllyseinän ulkonäköön.



Kierrätysmyymälä
 Sormia syyhyttävän ihania ja mielenkiintoisia kierrätysmateriaalista tehtyjä tavaroita löytyi myymälän puolelta.



Sukkahousut ja legginsit joihin on maalattu kuvia. Näitä tulen ostamaan, kun syksy saapuu. Olen haaveillut tällaisista jo kauan ja nyt ei tarvitse lähteä Helsiinkiin niiden perässä. Nämä sukkikset ovat  uusia mutta niissä on jotain virheitä, joten niitä ei ole voitu toimittaa liikkeisiin myytäviksi. Maalaus peittää virheet.



Koruja, pannunalusia. 



Vaatteita kierrätyskankaista.




 Jokelasta löytyy peltilyhtyjen tekijä. Nämä olivat houkuttavia hauskoine kuvioineen.



Keravan kartanolta löytyy kahvila ja
 Keski-Uudenmaan taideyhdistuksen (KuumArt) kesänäyttely











keskiviikko 23. toukokuuta 2018

Alla omenapuun ampiaisten valepesiä

Tämän kesän virkkaussuosikki tuntuu olevan ampiaisten valepesä. 
Kuulin ihmettelyä, että kaikkea sitä keksitäänkin. 
Olisi hauska ripustella noita pallukoita esille mutta näillä on ihan funktio.

Minun palperoni menevät mökin vintille.



Mökin vintillä on pesinyt äkäisiä ampiaisia. Tänä kesänä siellä pitää saada valmiiksi varapoistumistie. Jos mökki syttyy palamaan ja sattuu olemaan vinttikamarissa, niin siitä oven kautta kylmävintille. Sen päädyssä on luukku josta ulos ja tikapuita alas. Tällainen järjestelmä on pakollinen rakennusmääräysten vuoksi ja onhan se järkevää.
Sinne ei voinut viimekesänä oikein mennä. Pienikin kolahdus sai pistäjät äkäiseksi. Paikalta oli paras paeta.


Hylätty puutarha tuottaa iloa meille kerrostaloasujille. Kesä alla omenapuun.




Valepesät, ne toimivat, koska ampiaiset luulevat pesien ympärillä olevan reviirin jo varatuksi eivätkä halua rakentaa sille paikalle omaa pesäänsä.


Virkkasin pesät silmämääräisesti pallukoiksi. Täytteenä käytin vassapaperia. 
Voi niihin laittaa vanua tai talouspaperiakin. Ampiaisia tein pyörittämällä lankaa sormieni ympäri ja sidoin ne kimpuiksi raita-langalla.



Omenapuihin valepesiä ei kannata jättää. Komeasti kukkivat puut tarvitsevat nyt jokaisen pölyttäjähyönteisen. Niille kelpaavat ampiaiset siinä missä kimalaiset ym. Pölyttäjien on todettu vähentyneen. Älä siis tapa yhtään pörroäistä niin maailma pelastuu. 
Ihmissuku ei selviä hengissä ilman niitä.


Hylätyssä puutarhassa kielot ovat villiintyneet laajalle alueelle.
Muistan kielojen kukkineen toukokuussa 70-luvulla. On niin voinut käydä myöhemminkin. Tuon kevään muistan, koska se oli ensimmäinen ikiomassa kodissani ja ovella kävivät pienet tytöt myymässä kielokimppuja. Tietenkin ostin.



En ole varma ovatko ampiaiset mustia keltaisilla raidoilla vai keltaisia mustilla raidoilla. Tein varmuudeksi molempia. Toivon, että ampiaiset eivät ole kovin tarkkoja raitamuodista.



Hylätty puutarha sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien varrella. Lähellä moottoritietä ja lentoreitin alla. Liekö siinä syy hylkäämiseen.





lauantai 14. huhtikuuta 2018

Korppi koltussa ja pohjoisen luonnossa

Aurinkoisena päivänä hiihtoladulla kuului jostain: "Klonk, klonk!" Onko jossain metso ?
 Ei yli lensi suuri korpinmusta korppi.



Etelä-Suomessa kukkivat krookukset ja lumikellot. Pohjoisessa riittä lunta. Metrin mittatikku katosi hankeen. Lunta oli parhaimmillaan tai pahimmillaan 135 cm. Kuvat olen ottanut 11.4. Lumet näyttävät hupenevan nopeasti aurinkonlämmössä.



Tampereen joulumessujen kangassaaliit muotoutuivat tunikoiksi. 
Vihreän kankaan kuosissa lentävät korpit.











Tampereen satoa on myös taskuun ompelemani variksen kuva. Nuori nainen oli tuonut messuille grafiikantöitään. Että harmittaa, kun olen hukannut hänen käyntikorttinsa, 
enkä muista hänen nimeään.
Hänellä oli grafiikanlehtiä ja kangastilkkuja joihin hän oli siirtänyt kuviaan. Ne kaikki olivat niin herkullisia, etta valitseminen oli vaikeaa. 
Mukaan lähti kolme tilkkua joista yksi on tämä vihreällä tuolilla istuva varis.




Samalla kaavalla valmistui toinenkin tunika. Tässä värit hyökkäsivät kimppuuni niin, 
että piti nostaa kädet ylös ja ostaa pilvet mukaan.




Mustasta savesta olen aiemmin muotoillut keramiikkakorpit.



Ihmettelin ylitseni lentäneen korpin ääntä, kun se kuulosti niin oudolta. Asiaa piti tutkia ja selvisi kaikenlaista. Korpilla on yli 80 erilaista äännähdystä,
 jotka selkeästi merkitsevät eri asioita. 
Lisäksi se viestii toisille korpeille asennoillaan ja lentotyylillään havaitsemiaan asioita. Tarkka näkökyky lisää sen neuvokkuutta ja siltä ei jää mitään huomaamatta.
 Ihminen on päässyt viestintätaitoineen korpin tasolle vasta teknologian avulla.
Neuvokkaimmat linnut löytyvät varislinnuista. Suomen viisain lintu on korppi.

Ehkä "Klonk, klonk" tarkoitti, että täällä hiihtää etelänvaris.