torstai 19. kesäkuuta 2014

Keiju, metsänneito, mikä siivekäs lie


Riemukasta JUHANNUSTA, keskikesän juhlaa kaikille.
Kokko lämmittää, jos tulee räntää.

Runot Tuula Turunen kirjasta "Siivellä".



Tässä voimattomuudessa
tässä tyhjyydessä
anna minulle siivet

että näkisin
   että jaksaisin
 että uskoisin
että tuntisin

luottamusta, lohtua, rauhaa.

Kanna siivet,
voimalliset ja vahvat
tämän pimeyden
                                   tämän autiomaan yli.








Annan anteeksi
itselleni

Kostamisella,
vihalla,
pahoilla puheilla,
jyrkkyydellä,
vangitsen siipeni ja sieluni

kun voisin 
lentää vapaana henkenä
puhtain siivin,

rakastaen.






Moni meistä
suree itse rajattua
yksinäisyyttään
alakuloaan
orpouttaan.

Liian moni
vertailee vain
epäonneaan
vaivojaan,
sairauttaan.

Moni meistä
liian moni
kulkee pysähtymättä, ohi
elämänsä

näkemättä kantavia siipiään.







Olen vapaa
vapaa tahto
kulkija kuin
taivaan pilvet.

Olen alku
uusi elämä
rajaton luovuus
kantavat siivet.

Olen tämä hetki
olevainen, ikuisuus
kaiken alku ja loppu
rakkaus.

Olen vapaa
vapaa, minä taivaan lapsi.



Olisinko onnellinen
neuloessani
muiden odotusten
mukaan,
kulkisin kaavoja
pitkin?

Vai hyppäisinkö,
rohkenisinko uskoa
että suurin onni
vaatii luottamusta

annettuihin siipiin.



Harjoitan,
voimistan,
pyrin korkeammalle,
pyrin pidemmälle.

Vahvistan siipiäni,
sisäistä voimaani.

Ja lennän
puhtaasti
kauniisti
rakastaen.

Kirjan kuvat: Heli Kolho
Tekstit: Tuula Turunen








Tulehen tuijottaja. Varusteena kottikärryllinen vettä.



4 kommenttia:

  1. Ihan kuva nuotiosta sekä nuotio ja sinä! Tai tuo on jo tuli...

    Upeaa juhannusta sinulle, Riitta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Upeaa juhannusta sinullekin Leena. Tänä vuonna on tiedossa pienempi kokko, mutta hyvin sekin lämmittää.

      Poista
  2. Tätäkö blogia ja kuvia tarkoitit äsken Lumissa vai onko sinulla jo toinenkin blogi?

    Tuo kuva sinusta ja tulesta on upea!

    VastaaPoista