sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Obvara- eli kiljukeramiikka

Lapsena kuuntelin aikuisten kertomaa vitsiä: Pikku Kalle meni maitokauppaan ja 
sanoi:" Kympillä hiivaa. Isä leipoo". Nyt voi sanoa saman, kun äiti tekee keramiikkaa.

Ristimme viikonloppukurssilla obvara keramiikan kiljukeramiikaksi, siinä tarvittavan
 litkun hajun ja valmistustavan perusteella.

Kyseessä on rakukeramiikan muunnos. Rakussa kuumat esineet laitetaan palavaan aineeseen. Obvarassa ne kastetaan liemeen joka on tehty vedestä, sokerista, hiivasta sekä vehnäjauhosta. Litkun annetaan käydä useamman vuorokauden ajan. 
Haju on kuvottava mutta palaessaan tuoksuu letunpaistolle.


Obvararuukku


Raakapoltetut työt


Työt ovat raku-uunissa


Kuumat esineet upotetaan "kiljuliemeen". Liemi palaa kiinni esineeseen. Palaminen keskeytetään kylmään veteen upottamalla. Keramiikko Päivi Takalalla on homma hanskassa ja pihdeissä. Ympärillä huudellaan toiveita: kinuskinväriä...keskiruskeaa...tummaa...
Väri riippuu palamisajasta.


Lopputuloksia: mysteerirasia, munia, ruukku ja lintujen kallot,
 jotka odottavat lopullista kiinnityspaikkaa.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti