Yhtä sirkusta

Sirkus on kiehtova ja jännittävä paikka. Muistan riemukkaan tunteen lapsuudesta, 
kun pääsi suuren värikkään teltan sisäpuolelle näkemään ihmeitä. 
Nyt aikuisena siellä tulee käytyä liian harvoin, vaikka asustan sirkuskaupunki Keravalla. 
Kaupunkimme on Sirkus Sariolan kotipaikka. Aina syyskuussa koko kaupunki riehaantuu viettämään Sirkusmarkkinoita. Markkinat ovat maata kiertävän sirkuksen 
viimeinen pysähdyspaikka ennen talven tuloa.

Tämän akrylimaalauksen sirkusklovnista tein vasurilla. Silloin oikea käteni oli kipsissä nivelleikkauksen vuoksi. Ehkä se tuskainen kipu pisti räiskimään punaista oikein kunnolla.

Innostuin tekemään sirkusaiheisen keramiikkavadin. Kuvat piirsin paperille 
ja siirsin kalkeripaperin avulla vadin pintaan.

Vasemmalla vati ennen polttoa ja oikella polton jälkeen. Nyyh!!!

Läheskään aina en osaa ottaa kaikkea huomioon. Kuvioin sirkusaiheisen keramiikkavatini enkopilla. Enkopit ovat väriaineita jotka laitetaan raakaan saviesineeseen. Sen jälkeen työ raakapoltetaan ja vielä päälle laitetaan läpinäkyvä lasite joka poltetaan. 

On olemassa matalanpolton- ja korkeanpolton enkopeja ja lasitteita. (polttolämpötilat: 900-1180 astetta ja 1200-1400 astetta) Minä sitten möhlin ja käytin molempia samassa työssä, joka oli korkeanpolton keramiikkaa. Värit paloivat haaleiksi tai katosivat kokonaan.
 Punainen esirippu muuttui valkoiseksi. 
Taitaa tuo vati pärjätä keväisessä parsapöydässä. 
Jos jaksan, käyn tämän työn kimppuun syksyllä vaikka posliiniväreillä.

Laatikoita penkoessani löysin ihanat piirrokset. Luulin kadottaneeni nämä aarteet. 
Klovnin ja ponin on piirtänyt lapsenlapseni Pyry yli kymmenen vuotta sitten.

Klovnikortteja olen tehnyt lapsille synttärionnitteluihin. Tekniikkana on
 sukkatrikoomölkkyläpäät.