Action with Jean S.

Vietin huiman, räiskyvän, värisoiskeisen viikonlopun Tuusulan kuvataidekoululla. 

Valkoisesta flyygelistä soljuivat, jyrähtelivät ja pomppivat, Sibeliuksen sävelet. Flyygelin koskettimilla Keskisen Uudenmaan Musiikkiopiston oppilaat maalasivat mieliimme maisemia, värejä, syviä tunteita ja keveitä kimalluksia. 

Tänä vuonna vietämme Jean Sibeliuksen juhlavuotta. Hän syntyi 150 vuotta sitten Hämeenlinnassa ja kuoli 1957 Järvenpäässä. Keski-Uudellamaalla kun ollaan,

 niin juhlavuosi tuntuu kaikkialla.

Sibelius ja Action painting kohtasivat Tuusulan kuvataidekoululla.  
(Napauttamalla kuvaa ne aukeavat koko näytölle)

Action painting on toiminta eli roiskemaalaus. Sen alullepanija oli yhdysvaltalainen Jackson Pollock 1950. (Aktio paintingista kerron enemän täällä)

Yllä oleva kuva on yksityiskohta kurssilainen Mikon erittäin pollockmaisesta työstä.

Nyt ei sitten löydy sanoja, joilla voisin kuvailla elävän musiikin vaikutusta mielentilaani.

Jokainen soittaja oli huikean taitava. Harjoittelu on ollut ahkeraa. 

Vaatii paljon työtä loihtia Sibeliuksen opuksia kuultavaksi. Heidän kasvoiltaan saattoi lukea miten suurta iloa soittaminen tuottaa.

Tämä oli hieno yllätys kurssin opettajalta taiteilija Jari Järnströmmiltä. 

Emme osanneet edes kuvitella kuulevamme elävää musiikkia.

Barcarola Op.24 ja minun matkani pollockmaailmaan.

Action tarkoittaa toimintaa ja maalaamisen fyysisyyttä. Eniten toimintaa minulle taisi tulla värejä pois pyyhkiessä.

Sitten uutta maalikerrosta

 ja toive paremmasta tuloksesta. 

Vihreää roisketta ja pinkkiä.

Yksityiskohtia

Lopputulos. Ei esitä mitään on vain musiikin ja värien leikkiä. Abstraktia.

Äänestyksessä tämä turkoosi akvarellimainen työ voitti paikan kevätnäyttelyssä. 

Edellä ollut pinkki työ hävisi pistein 5-6.

Valoa ja lämpöä.

"Klassinen dilemma" heh, heh, en tiedä edes itse miten päin tämä työ on oikeinpäin.

Acryylimaaleja voi käyttää ohuina akvarellimaisina tai paksuina pastoina. Osaan töistäni kiinnitin paksulla värillä lankoja. Langanpätkät ovat peräisin afrikkalaisesta kankaanvärjäyksestä. Niillä sidoimme kuvioita kankaisiin.

Puutarha. Ilmeisesti Aino Sibeliuksen.

Irman maisema. Kuvassa myös opettajamme Jari Järnström. (Kuvan takana ei ole Irma.)

Irman Valse triste

Karita löysi Sibeliuksen sielun. Hehkuvaa. Alla hänen toisia töitään.

Tämä nähdään kevätnäyttelyssä.

Alla kurssilaisten töitä

Jackson Pollockin kallein työ on myyty 165 milj. dollarilla.

 Mikon työ on silmissäni yhtä upea.

Tarjolla tarjottimia

Aurinkovärjäys villiinnytti minut ja kaverini tammikuussa. 

Silloin värjättyjä kankaita lähti laminoitavaksi. Nyt tarjottimet, pannunaluset ja leikkulaudat ovat valmiita.

Haarukka ja veitsi jättivät jälkensä tähän leikkuulautaan.

 Veitsenterä puolestaan ei jätä jälkeään.

Poro-leikkulauta ja -pannunalunen matkaavat Lappiin.

 Tummassa leikkuulaudassa ravaa heppa ja pannunalusessa on pikkupossuja.

Tumma violetti tarjotin on tehty pellavakankaasta. 

Kankaan kuosi näkyy hyvin tarjottimen pinnassa. (Tarjottimien halkaisija on 40cm)

Porohan se siinä vauhti päällä ja kaula ojossa.

Kesäinen tarjotin kukkii ja odottaa työllistymistä raikkaan mehun tarjoilussa.

Ovatko nuo loikkijat peuroja vai kauriita.

 Niiden vierailut kasvimaalla harmittavat mökkiläisiä.

Kotoinen arki tarjoillaan tällä sontikkamiehen tarjottimella.

Aiemmat tarjottimet löytyvät täältä.

Kohta on kesä ja tarjottimet kantavat herkkuja puutarhoihin, pihoille ja parvekkeille.

 Ihanaa!

Vanhaa Pentikkiä

Anu Pentik perusti vuonna 1971 keramiikka-alan yrityksen pohjoiseen Posiolle.

 Pentik on tullut tutuksi jokaiselle suomalaiselle. 

Firman alkuaikoina sieltä tuli myymälöihin kummallisia kynttilänjalkoja.

 Ne olivat jotain ennen näkemätöntä ja aivan uutta muotoilua.

Nyt voi arvailla, että Anu Pentikin käsistä ei syntynyt vielä silloin 

vaativammin muotoiltuja esineitä.

Pentikin möykky kynttiläjalka löytyi kirpparilata Rovaniemeltä. Hinta oli 12 euroa. 

Alkuperäiset kynttilätkin olivat jäljellä.

Olen nähnyt pyydettävän näistä möykyistä yli neljäkymmentä euroa.

Helsingin Maunulan Fidasta löysin yhden kynttilän möykyn hintaan 1,50 euroa. 

Siitä ei ole kuvaa.

Kulttuurikeskus Pentik-mäki

Posiolla on Pentik-mäki. Siellä on mukava pistäytyä. Tehtaan myymälässä on tarjolla Pentikin astioita ja muuta keramiikkaa II-laatuna eli halvemmalla kuin muuaalla. Sieltä löytyy huonekaluja ja melko suuri kotiseutumuseo. 

Vanhaa keramiikkaa, sellaista antiikinaikaista, on laaja kokoelma ja tietenkin Pentikin tuotantoa esittelevä museo sekä kansainvälinen kahvikuppimuseo.

Paikan hienointa antia on galleria jonka ulkoseinän peittää mosaiikkiteos "Posion voima". Siihen on käytetty särkynet ja poltossa epäonnistuneet astiat. Teos on upea. Vastaavaa ei varmaan löydy Suomesta. Tien varressa on toinen suuri mosaiikkiteos. 

Galleriassa on esillä vierailevien
keramiikkataiteilijoiden töitä.

Kaiken kokemisen ja näkemisen jälkeen voi viimeiset eurot 

tuhlata kodikkaassa kahvilassa.

Lumiset terveiset

Posiolla poikkesin kesällä. Nyt on talvi ja terveiset tulevat mökin lumiselta huussipolulta.

Tässä huussin talvi-ilme. Se kesäinen löytyy täältä