Elina pelastaa tuoleja

Lähipiirissäni valmistui viime keväänä kaksi puuseppää Tuija ja Elina. Tähän tulee huokaus: miks ei minusta tullut aikoinaan puuseppää. Istua nyt koko ikänsä valtion virastoissa. 

Oli sielläkin hauskaa, joskus.

Tuija tekee töitä toisaalla. Elina ihastuu aina uudelleen rikkinäisiin tuoleihin.

Kun näin nämä raadot, tiesin, että haluan, haluan, haluan nuo.

Elina oli saanut tuolirojukasan pelastettua kaatopaikkakuormasta. Tuolit ovat bedermajeria ja ikää ehkä sata vuotta. Tupajumit olivat tehneet tuhojaan. Sen huomasin myöhemmin.

Elinalla on riittänyt pelastettavaa.

 Tuoleista tuli mieleeni sisustustyyli Brocante.
Tuo hieno ranskalainen sana kääntyy suomeksi kirpputori.

Tyyli sisältää ranskalaista antiikkia. Peilejä, kellastuneita pitsejä, mallinukkeja, täytettyjä eläimiä jne.

Minä sanoisin, että mitä romumpi sitä parempi.

Jaenne di Arc Living on brocantea esittelevä lehti. Olen ihastunut siihen aivan liikaa. Se on minun satu/kuvakirjani. Päätän ettei enää yhtään lehteä mutta kaupassa se hyppää hyllystä kassahihnalle, vaikka kuinka kieltäisin.

Minun hienot tuolini

Raha ei vaihtanut omistajaa, vaan teimme vaihtokaupat. Elina ehdotti, että tuolit vastaan minun grafiikanlehtiäni ja maalaamiani taulujani. Noita minulla riittä ihan liian kanssa. 

Levittelin suuren matkalaukkuni sisällön lattialle ja Elina poimi siitä mieleisensä.

Ne tupajumit. Ruokapöydän ympärillä olivat lapsenlapset ja minä jäin ilman tuolia. Otin itselleni tuon punaisen tuolin ja kräts! Mummi hävisi kuvasta. Löytyi sitten lattialta tuolinpalasten kanssa ja jalassa pitkä verinaarmu.

 Meinasi itku päästä. Ei jalan, vaan tuolin takia. Elinan tekemät liitokset kestivät mutta yksi tukilaudoista räsähti poikki noiden tupajumien tuhon takia. Onneksi meilläkin asuu puuseppä herra Makkarainen. Hän ojensi auttavan kätensä. Niin nousin lattialta ja tuoli tuli liimattua kasaan.

Nyt nuo hienot vanhukset toimivat mökillä pieninä apupöytinä.

Kiitos Elina.

Kilpurit hiekkalaatikolle

Jalotus-kiertotalousyhteisö Keravalla vietti avajaisia 3. elokuuta. Yhteisön toiminnasta kerron alempana mutta nyt minun ja Irma-ystäväni toimiin.

Avajaisissa oli työpajoja, joista yhdessä askarreltiin kilpa-autoja lasten kanssa.

Ei meillä ollut lapsia mukana, joten piti tunkea sekaan ilman noita rekvisiittaolioita.

Mummot saivat luvan tehdä autot.

Irman autolla on turkoosit pyörät, minun autollani mustat. Huomaa tumma kylki Irman autossa. Se oli tärkeä valintakriteeri, kun pengoimme puuaihioita.

Autoja varten oli sahattu aihiot. Puu oli peräisin 200 vuotta vanhan talon rakenteista.

Irma saa ohjeet kuinka ensin merkataan runkoon renkaiden paikat.

Naskalilla reiät. 

Hieno malli jonka kaltaista lopputulosta tietenkin tavoittelimme.

Pikkuruinen Emmi on päässyt jo maalaamaan. Kahden vuoden ikä antoi jo varmuuden pensselinkäyttöön. Auto ja kynnet, tietenkin punaiset.

Toisaalla syntyy keltainen vauhtihirmu.

 Puukapuloista piti viilata ja hioa särmiä pyöreimmiksi.

Sitten meidänkin automme saivat maalipinnan. Autojen kuivuessa nautittiin kahvit Keravan kartanon kahvilassa ja kierreltiin navetassa tutkimassa paikkoja.

Lopuksi naputeltiin nupeilla renkaat paikoilleen.

Koeajo navetan sillalla.

On pihalla hiekkalaatikko mutta minun autoni päätyi osaksi punaista asetelmaa. 

Jossain hyllyssä, lastenlapsien ulottumattomissa, se on Irmankin auto.

Jalotus-kiertotalousyhteisö

Keravan kartanon tyhjillään ollut navetta sai toimijoita kattonsa alle. 

Jalotus-kiertotalousyhteisö kierrättää ja antaa kaikkille mahdollisuuden kierrättää.

Palveluiden käyttäjänä voit

• Korjata tai muokata uudelleen tavaroitasi ja vaatteitasi verstaissa

• osallistumalla tekstiili-, pyöränkorjaus- tai puutyöverstasohjaukseen tiettyinä ajankohtina,

• ostaa korjauspalveluita ompelijalta, puusepältä tai pyöränkorjaajalta,

• varata verstaita omatoimiseen käyttöösi keskuksen järjestelmästä.

• Vaihtaa kodintarvikkeita ja vaatteita tuomalla itselläsi käyttämättä jääneet tavarat vaihdettaviksi tuo tullessasi – vie mennessäsi tapahtumiin.

• Lainata harvoin käyttämiäsi tavaroita lainausjärjestelmämme avulla.

• Tuoda sinulle turhia ylijäämämateriaaleja muotoilijoidemme ja verstaiden käyttäjien käyttöön – viestimme materiaalitarpeista kulloisenkin kysynnän perusteella

Kun autojemme maalit kuivuivat, tutustuimme navettaan.

Esillä oli kierrättämällä tehtyjä luomuksia, vaikka linnan juhliin.

Harmaa vaate oli ommeltu kierrätyshuovasta. Oikeanpuoleinen kimalteleva vaate on syntynyt kahvinjuonnin seurauksena.

Navetasta löytyy kokoustiloja sekä koneita ompeluun ja puutöihin.

Viehätyin tämän hyllyseinän ulkonäköön.

Kierrätysmyymälä

 Sormia syyhyttävän ihania ja mielenkiintoisia kierrätysmateriaalista tehtyjä tavaroita löytyi myymälän puolelta.

Sukkahousut ja legginsit joihin on maalattu kuvia. Näitä tulen ostamaan, kun syksy saapuu. Olen haaveillut tällaisista jo kauan ja nyt ei tarvitse lähteä Helsiinkiin niiden perässä. Nämä sukkikset ovat  uusia mutta niissä on jotain virheitä, joten niitä ei ole voitu toimittaa liikkeisiin myytäviksi. Maalaus peittää virheet.

Koruja, pannunalusia. 

Vaatteita kierrätyskankaista.

 Jokelasta löytyy peltilyhtyjen tekijä. Nämä olivat houkuttavia hauskoine kuvioineen.

Jalotuksen sivut

Keravan kartano

Keravan kartanolta löytyy kahvila ja

 Keski-Uudenmaan taideyhdistuksen (KuumArt) kesänäyttely

Kuisti ja kultaa Lapissa

"Puuseppää aina tarvitaan" todetaan laulussa ja sellainen seppä rakentaa Lapinmökkiämme.

Saunankuisti tuli muuten valmiiksi mutta kaiteet puuttuivat vielä. Pihalla törröttää hirren pätkiä odottamassa josko niitä johonkin tarvitsee.

 Herra Makkarainen (poikkeuksellisesti mustassa- eikä sinisessä takissa, niin kuin aiemmissa seikkailuissa) päräytti moottorisahan käyntiin ja tarkasi harkittuaan halkaisi hirren sopivasta kohdasta.

Hiomakoneella voi muotoilla hirren reunat puöreäkulmaisiksi ja sileiksi.

 Verenhimoiset polttiaiset vaivaavat niin, että verkkohattu on hyvä olla varalla.

Hra Makkarainen kiinnitti kaiteen ruuvinvääntimellä.

Kaikki meni niin kuin Strömsössä. Mitat mitattuina just oikein. Mikäpä on saunan jälkeen vilvoitellessa, kun on kaljatuoppikin kädessä.

"Puuseppää aina tarvitaan" Teijo Joutsela Humppa-Veikkojen solistina.

Vuotson kanavan varrella syksy kultasi lehtipuut. Kultamailla, kun ollaan, kävimme ihmettelemässä kullan kaivamista.

VIA VINETTO

Tänä kesänä olen talsinut Via Antiquaa pitkin Roomaan.

 Nyt edessä oli taival toista via pitkin. Kulkijan turvallisuutta oli ajateltu liikennemerkissä, jossa varoitettiin konttaavista henkilöstä.

ILMAKUOPPA KESTITYSLEIRI

Tämän kultavaltauksen kaivajien siviliammatit liittyvät ilmailuun. 

Karua jälkeä. Vesi virtaa putkesta ränniin ja huuhtoo sorasta esille kultahippuja, kranaatteja sekä hematiittejä.

Kuopassa Kauko selittää kaivuutouhua hra Makkaraiselle. Tällä valtauksella kaivetaan käsin. Hauista tarvitaan suurten kivien vääntöön. Maisema on kaivuun jälkeen maisemoitava ennalleen, eli kivet on väännettävä takaisin ja hiekka lapioitava monttuihin. Kovaa hommaa.

Tähän ne kultahiput ja jalokivet jäävät pieniin lokeroihin. 
Hiekka huuhtoutuu pois.




Kuukkelit tulivat paikalle heti, kun eväät otettiin esille.

Kultamailla tarinoita ja Persoonia isolla P:llä riittää. Tässä kodassa asusti edesmennyt kullankaivaja insinööri Mähönen. Kantakapakan tarjoilija ihastui insinööriin ja lähti tämän matkaan. Pariskunta eleli kesän kodassa ja syksyllä tarjoilija totesi olevansa raskaana. Onnellisena hän sanoi insinöörille kiitos ja näkemiin. Siitä nimi kodalle.

Kauko on vaimonsa Sirkan kanssa ahkeroinut koko kesän valtauksella.  Raskas työ pitää kunnon hyvänä ja kultahiput pitävät mielenkiinnon yllä.

Hienot maisemat hivelevät mieltä kaivosvaltauksen saunarannassa.

Siinä sitä on kultaa. Kesän saalis jäi alle kiloon.

Lapissa, kun ollaan, niin saksalaiset sotilaat ovat jättäneet jälkensä ympäristöön.