Askartelumassasta askartelua

Tarina alkoi siitä, kun voitin "Kesäkattaus" kuvalla lehden kilpailun. Palkintona oli
 kirja "Valloittavat KORUT askartelumassasta".

Toiset oppivat asioita lukemalla, toiset tekemällä. Olen ehdottomasti jälkimmäisiä, joten suuntasin massakorukurssille kirja kainalossa.


Pörrö Shalbergin tekemä kirja on ainut suomenkielinen opus askartelumassakoruista. Ulkomaan kielillä löytyy useita hienoja oppaita ja youtubesta videoita.
Massasta voi tehdä pienoisveistoksia ja nukkekodin tavaraoita. 
Ihan mitä kukakin keksii.

Korut kovetetaan leivinuunissa. Tässä minun ja kurssikavereiden töitä 
kaakelilaatoilla paistovuoroa odottelemassa.

Millefioritekniikka oli mielenkiintoinen.
Helmien kukat tehdään "kääretorttuna".
Torttu voi olla vaikka kuinka suuri. Sitä pienennetään rullaamalla ohuemmaksi 
ja pidemmäksi.





Kääretortusta leikataan ohuita kukkasiivuja jotka painetaan helmen pintaan.

Pienillä muoteilla syntyi kuvioita. Sain tahtomasti tehtyä jouluiset värit. Vihreällä massalevyllä on punaisella ja vihreällä tehtyjä millefiorikuvioita.

Liukuvärien sekoittamisessa pastakone on tosi kätevä ja nopea.

Massakorujen pinnan käsittelymahdollisuuksia on paljon. Koruihin voi painaa kohokuvioita ja värjätä monenlaisilla musteilla. Massan saa myös näyttämään kiveltä tai metallilta.

Ompelin hupputakin ja se sai sopivat napit.

Pikkuneidin aurinkovärjäyksellä tekemääni essuun sopivat muotilla tehdyt perhosnapit.

Pitsiröijyn nappeja. Niihin on painettu kuviot askarteluleimasimella.

En minä oikein innostunut näistä koruista. Nappeja aion tehdä sitä 

mukaa, kun ompelukseni niitä tarvitsevat. 

Massakoruja näkee paljon myyjäisissä ja toreilla. Taitavia tekijöitä on paljon. 

Minä tyydyn napeilla pelaamiseen ja siinä sivussa juon teetä palkintokuvani tapaan.

Teehetki parvekkeella ystävän kanssa. Liinan on mummo kirjaillut kauan sitten.
Kupit ovat muinaisesta Leningradista. Apila-astiasto kerttyi 70-luvulla, kun isäni kuittasi niillä kaikki synttäri- ja joululahjani. Ei hassumpi kuittaus.