Pääsiäispupun syntymäpäivä

Palmusunnuntaina vietettiin Pääsiäispupun synttäreitä. Pupu piti paljon tulppaaneista ja pikkunoitien tekemistä virpomavitsoista. Maailmaan tulo ei ollut helppo kokemus. Pupu syntyi läpi tulen ja veden ja selvisi siitä urhoollisesti. Korvat eivät murtuneet ja lasite rakkeroitui eli säröili hienosti. 

Hän on rakukeramiikkaa.

 Rakusavessa on mukana paljon samottia eli keramiikkajauhetta, jotta se kestää rajun polttotapahtuman. Savi kuivaa käsissä nopeasti ja sen muotoilu on hankalampaa kuin muiden keramiikkasavien muotoilu.

Pitkät korvat tarvitsivat silti tuekseen sipulipussin ennen muotoonsa kuivumista.

Pupu on nyt kuivunut ja esipoltettu keramiikkauunissa 1 200 asteessa. Kukkaseppele saa väriä alilasitteista ja koko pupun sivelin läpinäkyvällä särölasitteella.

 Raku-uuni, eli tynnyri joka on vuorattu palovillalla lämpiää "toholla". Siellä esineet kuumenevat punahehkuisiksi ja lasite sulaa niiden pintoihin.

Raku-uunista pupu nostetaan tynnyriin jossa se sytyttää heinät ja purut palamaan. Kansi kiinni. Hapeton palaminen muodostaa paljon savua joka tunkeutuu lasitteen säröihin. Keramiikko Päivi Takala käyttää pihtejä taitavasti.

Sitten kylmään kylpyyn joka synnyttää lasitteiden värit ja rikkoo esineen, jos siinä on ilmataskuja tai osat on liitetty yhteen huonosti.

Täällä minä olen suuressa maailmassa.

Mummolaan päästyään pupun tehtävä on auttaa Liljaa syönnissä. Hopsista vaan ja Lilja pistelee kaiken ruoan, ettei pupu ennätä apajalle.

Pupun kaveri Pääsiäistipu

Tipu syntyi yhtä aikaa pupun kanssa. Sen pyllyyn piti kaivertaa reikä. Kuuma ilma pääsee siitä ulos poltossa ja kylmä vesi sisälle. Ilman reikää tipu räjähtäisi jo esipoltossa.

Minusta tuli hieno, vaikka nokka murtui poltossa. 

Emäntäni Irma liimaa sen paikoilleen ja sitten kaikki on hyvin.

Mukavaa Palmusunnuntaita