torstai 15. toukokuuta 2014

Kukka tukkaan

Kevät on ihanaa aikaa ja juhlien taikaa. 
Juhlien kunniaksi kukka tukkaan.


Klikkaa:

Lasse Mårtenson - Kukka hiuksissaan

Mieleen putkahti 60-luku ja ihana heräämiseni lapsuudesta nuoruuteen.
Tämä laulu soi radiossa ja heitti keinuvat ajatukset kukkaiskansan pariin.
Nyt kukka juhlistaa päivää, jona täytän kolmannen kerran kaksikymmentä.




Viikolla kävimme Beatles-musiikin konsertissa. Edelläni saliin asteli nainen paljain jaloin pitkässä mekossa ja nauha hiuksissaan. Muistan tunteen, kun paljaat varpaani upposivat auringon kuumentamaan asfalttiin. Ajatella, että tallustelimme keskikaupungilla paljasjaloin.



Tästä se alkaa. Oganzaa kangaskaupasta. 2x20 cm maksoi 2 euroa.


Leikkasin kankaasta epämääräisiä ympyröitä. Säännöllisten leikkaaminen on mahdotonta.   Organza luistaa käsistä.


Sulatin ympyröiden reunat liekillä. Se estää kankaan purkautumisen 
ja ympyrät vääntyvät hieman kupeiksi.


Ompelin ympyrät keskeltä yhteen ja kiinnitin kaapista löytyneitä koristeita heteiksi. 
Mistä nyt ostetaan kaikenlaista hömppää askarteluun, kun Tiimari katosi.
 Kukan voi ommella pinniin, hakaneulaan tai hiussolkeen. Hakaneulaa ei kannata yrittää päänahkaan, vaan mekon rintapileen.



Ei se tukka ole mitenkään välttämätön. 
PÄÄasia, että on kukka.


Rusettipää


Keinokuitikankaan liekillä sulattaminen tuli tutuksi jo lapsena. 
Äiti keksi sulattaa nailonisten lettinauhojen päät, etteivät ne purkaannu.

Rusettipäisessä grafikanlehdessä kädet kuuluvan isälle 
ja ne suojelevat kuin enkeltensiivet.



Rusettipäällä on "kaverikuva". Siinä kaksi mekkoa. Toisen sisällä tyttö. Toinen on tyhjä.
Jokainen voi tulkita kuvia omasta elämästään käsin. Kummasti kahden mekon välille syntyi viiva, vaikka en sitä tehnyt. Se ilmestyi vedostaessa. Näkyy huonosti tuossa valokuvassa.





4 kommenttia:

  1. Se oli sitä flower power -aikaa;) Hippiys oli osa nuoruutta ja moni siihen liittyvä asia. Kuuntelen vieläkin mieluusti Mamas&Papas -yhtyettä, CCR:ä ja montaa muuta.

    Hieno kukkakoriste!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih Leena se oli se ei kultainen vaan kukkainen nuoruus.

      Poista
    2. Rusettipäät ovat varsinkin niin koskettavia ja puhuttelevia. Hienoja töitä olet tehnyt.

      Poista
    3. Lapsuus on pohja koko elämälle. Voi vaan toivoa, ettei rusetti ollut liian kireällä. Hyvinhän se lapsuus meni.

      Poista