Tattista vaan ja betonia

Tatteja, tatteja! Pyörin mäntykankaalla ihmeissäni. Joka puolella mollottaa tatteja. 

Niitä on satoja. Sitten huomaan niiden seassa kahvinruskeita lakkeja - herkkutatteja. 

En ole eläissäni nähnyt näin paljoa herkkutatteja.

 Pari viikkoa kerään niitä sylillisen joka päivä. 

En minä tietenkään tajua ottaa koria, kun muuten vaan tallustelen metsässä.

Tatteja, tatteja, niitä pukkaa lisää joka päivä. Paistan ja pakastan ja teen sienipiirakkaa ja soossia ja aina vaan niitä tulee lisää. 

OOH mikä tattitaivas!

Takillinen herkkutatteja. Tällä kertaa oli edes veitsi mukana, vaikka ei sienikoria.

Tatti edestä, tatti takaa, tatti sivulta, tatti makaa.

Satukirjan tatti.

Moni tatti päältä kaunis.

"Tattista vaan"- piirakka omasta päästä, eli tosi helppo valmistaa.

herkkutatteja

sipulia 

suolaa 

tuorejuustoa

2 tölkkiä kermaviiliä

3kpl kananmunia

juustoraastetta

2 kpl pakastepiirakkataikinaa

Tatit ja sipulit paistinpannulle, vähän suolaa, kypsennellään ja sitten sekaan tuorejuusto.

Kaulitse sulaneet pirakkataikinat leivinpaperilla suojatulle uunipellille.

Päälle tattisotku. Sekoita kermaviili ja munat kulhossa, sekaan pikkusen suolaa. 
Kaada tattien päälle. Lopuksi paljon juustoraastetta ja uuniin 225 astetta.
 Kun näyttää ruskettuneen, niin on valmis.

Betonista pikkupöytä

Näin minä se ajattelin. Tuppervaaran kakkukupuun betonia ja siihen köysi tekemään kuvioita. Kakkukuvun ja köyden hölväsin ensiin vanhentuneella ruokaöljyllä, jotta betoni irtoaa hyvin muotista ja köysi betonista.

Työ onnistui oikein hyvin mutta kuitenkin käänsin betonikakkaran ylösalaisin.

Pöydän kanteen tein spreimaalilla kuvioinnin. Sabluunoina käytin vielä kukkivia pikkusydämiä. 

Pöydän jalaksi kävi puupölli.

Lopputulos; Tattista vaan-piirakkaa ja teetä betonipöydältä.

Tuolilla on tuftattu 

kettupehmuste.
Sen kaveri löytyy täältä

Alla olevat tiedot olen kerännyt eri lähteistä, joita viisaat ihmiset ovat krjoittaneet

Sienissä on beetaglukaania vähintään yhtä paljon kuin kaurassa. Betaglukaanit näyttävät suojaavan syöpäsolujen kasvulta.

Sienissä on todettu olevan enemmän antioksidanttiyhdisteitä kuin useimissa kasviksissa ja hedelmissä.

Tutkijat arvelevat, että luonnon aktiivisten antioksidanttiyhdisteiden suuri saanti ehkäisee osaltaan esimerkiksi syöpäsairauksilta. 

Siitakkeilla, herkkutateilla ja osterivinokkailla, on todettu olevan kolesterolia alentava vaikutus. 

Sienet ovat yksi harvoista kasviksista, joita pidetään hyvänä D-vitamiinin lähteenä.

Sienet sisältävät myös kalsiumia.

Sieniä pidetään hyvänä apua diabetestä sairastavien potilaiden painonhallinnassa, sillä sienet sisältävät luonnon insuliinia ja entsyymejä, jotka auttavat kehoa hajottamaan elintarvikkeista saatuja sokereita ja tärkkelystä.