Karjalasta kajahtaa !

Postiluukusta putkahti Ystävänpäiväkortteja. Yhteen oli kirjailtu punaisella langalla kaunis elämänpuu. Tällainen hieno kirjailu on karjalaista perinnekäsityötä.

Kävin Kudonta-asemalla tuftaamassa. Siellä roikkui narulla kuivamassa Keravan karjalaisten seuran naisten kankaille painamia käkösiä ja kukilintuja. Liinat ilahduttivat ja karjalaisuus alkoi taas kukahdella minussa.

Heidän aikeensa on tehdä kankaista patalappuja ja leivinliinoja myyjäisiin.

Minun kätköistäni löytyy grafiikanlehtiä  sekä rakukeramikkalätkiä joihin olen kuvannut karjalaisia kukilintuja.
  Savien loppujämistä saa tehtyä helmiä ja pieniä kuvalaattoja

Käspaikka

Joitakin vuosia sitten Desingmuseossa Korkeavuorenkadulla Helsingissä oli Maija Isolan Marimekolle tekemien kankaiden näyttely. Mukana oli kangas nimeltään Käspaikka. Museo-opas sanoi, ettei hän tiedä mitä nimi tarkottaa... En jaksanut tarttua asiaan, sillä onhan oppaan selvitettävä mitä hän esittelee.
 Käspaikka on karjalan kieltä ja tarkoittaa käsipyyhettä.

Marimekon Käspaikka kankaasta tehty tyyny.

Tämä käspaikka on Bomban talon ikoninurkkauksessa. Käspaikka ei ole jokapäiväinen käsipyyhe. Se on pitkä, kapea molemmista päistä koristeltu punaisella langalla kirjotuilla kuvioilla ja komeilla reunapitseillä. Liinan paikka on ikonin päällä.

Vuosia olen haaveillut kirjovani käspaikan kukilintuineen. Haaveet pitää toteuttaa ajoissa. Nyt nivelrikkoisilla sormillani ei kirjominen enää onnistu. Toki liinojen tekijöitä löytyy ja seuraavan kerran sellaisen kohdatessani räjäytän säästöpossuni ja teen sijoituksen.

Olenhan minä sentää Karjalan neitoja..

Käspaikan historiaa

Karjalainen nimitys käspaikka, joka tulee sanoista käsi ja paikka (=pyyhe) ja tarkoittaa pitkää, kapeaa, päistään koristettua pyyheliinaa, jolla arkisen käytön lisäksi oli merkittävä rituaalinen käyttötarkoitus ihmiselämän eri vaiheissa. Arkinen käspaikka riippui kodissa ovensuussa käsastian vieressä naulassa, juhlapyyheliina levitettiin juhla-aterialla vieraiden polville. Arvostetuin käspaikka riippui pyhässä nurkassa ikonia reunustaen. Ikkunaan jätetty käspaikka ilmaisi ohikulkijoille kuoleman vierailleen talossa.

Elämänpuu ja lintuaiheiset kuvioinnit ovat yleisiä käspaikoissa. Elämänpuun on uskottu symbolisoivan kuolleiden sielujen nousemista puista taivaaseen. Lintu on ikivanha koristeaihe kirjonnassa. Lintujen sijoittaminen elämänpuun molemmille puolille on hyvin yleistä käspaikkojen kirjonnassa. Käspaikat kirjottiin pääasiassa etupistokirjonnalla, ristipistokirjonnalla tai ketjuvirkkauksella. Niitä myös kudottiin punapoiminnalla tai pitsipoiminnalla.

Annikki Lukkarinen 

Marppa Martiskainen kirjoo käspaikkaa Ilomantsin Kuolismaalla 1927.