Tommi Toijan kahdeksan ja puolimetrinen veistos "Paha poika" ei säästele katsojan nauruhermoja. Poitsu seisoi jokunen vuosi sitten Kauppatorin laidalla ja pissasi Koleera-altaaseen. Se oleskelulupa päättyi armotta. Sellasia huumorintajuttomia virkamiehiä siis löytyy! Pojan oli poistuttava paraatipaikalta. Siinähän pressakin olisi joutunut tuijottamaan veistosta ikkunastaan.
Ilokseni kuulin "Pahan pojan" lirittelevän nykyisin Jätkäsaaressa.
Pitää käydä moikkaamassa.
Minun kiltillä pojallani oli kassi jossa "Pahan pojan" kuvia. Pyykkikone irroitti kuvat kassista ja poika aikoi pistää ne roskiin. Mutta, kun kuvat naurattavat niin tolkuttomasti minua, päätin liimata ne alryylimaalilla tekemääni tauluun.
Näitä kuvia napsin tullessani Ruotsin laivalta. Hah, hah, haa.
Tyyppiä nolottaa vaikkei ole ollut edes laivalla mokailemassa.
Maalauksessani on iloisen kirkkaita vastavärejä, oranssia ja sinistä.
Vastavärit saavat toisensa hehkumaan.
Tommi-Henrik Toija on syntynyt 1974. Hän asustaa ja työskentelee Helsingissä.
Tommin maailmassa pienet pojat, tytöt ja ukkelit seikkailevat vaaleanpunaisina hahmoina. Niissä hän tutkii ja tulkitsee yksinäisyyttä joka tuntuu olevan nykyajan suuria ongelmia.
Veistoksissa katsoja pystyy kokemaan ja aistimaan niitä elämän perusasioita mitä taiteilija tuo näyttämölle. Jokainen veistos on kuin aforismi joka kiteyttää yhden tärkeän kysymyksen ihmisen olemassaolosta..... Veistoshahmot muistuttavat toisiaan fyysisesti -lyhyet sääret, suuri pää ja pyöreät silmät, mutta jokikinen on persoonallinen visuaalinen kokonaisuus....kirjoittaa: taidehistorioitsija Roger Gustaffsson
Purkkapallopoika 2006
Maailman puhaltaja 2006
Paha poika II 2006
Yksin kaikkia vastaan 2005
Pyörremyrskymies 2006 (osa veistoksesta).
Tommi Toijan työhuoneessa on hallittu kaaos. Pienet vaaleanpunaiset oliot tekevät paikasta aika hurjan näköisen. Saattaisi heikompaa (lue: minua) pelottaa.
Pitkä yö 2006
Riidanhaastaja 2006
Pieni sininen pilvi 2005
Tommi Toija on tehnyt teoksensa sekatekniikalla. Hän käyttää keramiikka, lasikuitua ym. kulloinkin tarpeellista tavaraa. Töiden viimeistely on monikerroksista ja ronskin ottein tehtyä käsityötä. Hän hioo, maalaa ja rapsuttaa töitään niin että, lopuksi edessä on täysipainoinen teos jolle on syntynyt hienoviritteinen pintastruktuuri.
Kuvat joita en ole itse ottanut olen poiminut Galerie Forsblomin näyttelyluettolosta.
Siinä valokuvaajiksi mainitaan Arto Kuorikoski ja Tommi Toija.
Sinisiä ajatuksia kaikille. Niillä mennään kohti kesää.
Aivan milettömän ihanat vastavärit, jotka sytyttävät tosiensa!
VastaaPoistaTuo pissaava poika taas ei yhtään naurata minua. Pnneksi bvoin moittia, sillä se ei ole sinun tekemäsi:) Minua ottavat päähän kaikki ihmisruikkijat, ne mukaurokset, jotka päästelevät pitkin ihmisten seiniä yms eivätkä edes ymmärrä hävetä. Kuvittele jos naiset alkaisivat samaan...Ja onneksi saan asua täällä saaressa. Kesällä kun menee kaupunkiin urosten pissimiset kyllä haistaa, nauti siinä sitten kesäkaupungista.
Naurattaa, vaikka olen kanssasi samaa mieltä. Entäs Helsingin kantakaupungissa. Aamulla töihin mennessä sai kahlata koiranpissassa. Siellä on paljon koiria muttei puita eikä puistoja. Eli jalkakäytävälle lorisemaan vaan. Ilmankos pahan pojan piti lähteä syrjemmälle lorottelemaan :D :D
Poista