sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Tuo viekas ja pitkä häntäinen - kettu



Mummon kanat

Mummo kanasensa niitylle ajoi, pienet kanaset ne hyppeli.
Mummo kanasensa niitylle ajoi, pienet kanaset ne hyppeli.
Vaan metsässä hiipi se hiljainen kettu, niin viekas ja pitkä häntäinen.
Vaan metsässä hiipi se hiljainen kettu, niin viekas ja pitkä häntäinen.
Kettu nuoleskeli huuliansa, vesi herahti jo kielelle.
Kettu nuoleskeli huuliansa, vesi herahti jo kielelle.
Vaan mummopa päästi sen Mustinsa irti ja kettu jalat alleen sai.
Vaan mummopa päästi sen Mustinsa irti ja kettu jalat alleen sai
Kun klikkat noita laulun sanoja, alkaa laulu.



Kettu sai jalat alleen ja ryntäsi kuusikkoon.




 Happamia ovat pihlajanmarjat mutta mikäs tuossa oksassa roikkuu.


Se on huivi. Hieno huivi.


Tämä huivi lämmittää käheää kurkkua. 



Mihin se Kettu Repolainen nyt luikkii.


Ahaa, iltasatu ja unten maille. Unileluna on ketullakin mukavat oltavat.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti