Heinäkuun 10. järjestettiin seitsemännen kerran Suuri Maalaustapahtuma. Tänä vuonna tapahtuma juhlisti Suomen 100 vuotista itsenäisyyttä. Tapahtuman suojelijana toimin Tarja Halonen.
Päivä on Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä ja nimetty Kuvataiteen päiväksi.
Tänä vuonna se oli ensimmäistä kertaa virallinen liputuspäivä. En kylläkään nähnyt yhtään siniristilippua liehumassa kirkkaan sinistä pilvetöntä taivasta vasten.
Eri paikkakunnilla järjestiin omat tapahtumansa. Keravalla Keski-Uudenmaan kuvataideyhdistys KuumArt kutsui halukkaat maalaamaan Keravan Kartanolle.
100-vuotiaan Suomen kunniaksi aiheeksi oli annettu suomalainen maisema.
Nämä mummelit olivat tietenkin paikalla; minä ja Irma hienoissa kesähatuissamme.
Viime vuonna vastaavana päivänä satoi ja ukkosti. Emme osallistuneet suurenpaan tapahtumaan, vaan kaivoimme pensselimme esille Irman pihalla. Siellä päästiin sisälle sadetta pakoon.
Helene Schjerfbeckin syntymäpäivä 2016
Tästä oli hyvä aloittaa. Liljoja ja humalasalko.
Tuulalla kaverinsa kanssa syntyi vaahteran varjossa vaahteranlehtiä ja kukkia.
Yhdistyksen sihteeri Kikka hoiti käytännön järjestelyitä. Hän oli varannut mukaansa papereita ja värejä. Moni paikalle muissa merkeissä tullut ryhtyi maalaamaan kanssamme. Lapset etenkin innostuivat kovasti, kunnes kartanon pihalle varatut lelut veivät maalaamisesta voiton.
Auringossa hehkuva keinunu ennen, kun joku taikoi siihen viltin. Väri on hehkuva. Tämä blogikuva ei hehku eikä leisku auringon valossa niin kuin maalaukseni.
Irman liljat syntyivät akryyliväreillä.
Rappuja astellen sisätiloihin.
Kartanon seinät täyttyvät KuumArtin kesänäyttelyn töistä. Tiloja riittää kahdessa kerroksessa.
Kartanon historia ulottuu kauas menneisyyteen. Vanhimmat tiedot asumisesta ja elämisestä tällä mäellä ovat 1580-luvulta.
1640-luvulta lähtien Keravan jokilaaksoa hallitsi Keravan kartano, jonka luutnantti Fredrik Joakiminpoika Berendes perusti yhdistämällä veronmaksukyvyttömiä talonpoikaistaloja kantatilaansa. Berendesin alkoi järjestelmällisesti laajentaa tilaansa saatuaan sen haltuunsa.
Venäläiset polttivat Keravan kartanon isonvihan aikana raunioiksi. Siitä huolimatta von Schrowen tyttärenpoika korpraali Blåfield hankki tilan itselleen ja piti sitä omistuksissaan pikkuvihaan asti. Tämän jälkeen kartano myytiin G.W Claijhillsille 5050 kuparitaalalla ja sen jälkeen tila vaihtoi varsin usein omistajaansa kunnes 1700-luvulla helsinkiläinen kauppaneuvos Johan Sederholm osti tilan huutokaupasta. Hän korjautti ja kunnosti tilan uuteen uljauteensa ja myi tilan ritari Karl Otto Nassokinille sillä ehdolla, että sai edelleenkin uittaa tukkeja Keravanjoen kautta. Tämän suvun halussa kartano olikin 50 vuotta kunnes avioliiton kautta omistajasuvuksi tuli Jaekellit.
Nykyinen päärakennus on peräisin tältä Jaekellien ajalta ja se on rakennettu ilmeisesti 1809- tai 1810-luvulla. Viimeinen Jaekell, neiti Olivia, oli väsynyt kartanon hoitoon ja myi 79-vuotiaana kartanon ystäväperheeseen 1919. Tuolloin Tilan omistajaksi tuli Sipoon nimismies Ludvig Moring. Saatuaan kartanon haltuunsa Moring ryhtyi päätoimiseksi viljelijäksi. Hänen aikaansaannostaan oli jälleen kartanon kukoistus. Moring kunnosti kartanon päärakennuksen 1928 ja tässä asussa kartano on nykyisin.
Kartanon sittemmin jäätyä kylmilleen se joutui maakaupan yhteydessä Keravan kaupungin haltuun vuonna 1991, jonka jälkeen sitä vähitellen ryhdyttiin kunnostamaan kesäisten kulttuuritapahtumien pitopaikaksi.
Kartanon sittemmin jäätyä kylmilleen se joutui maakaupan yhteydessä Keravan kaupungin haltuun vuonna 1991, jonka jälkeen sitä vähitellen ryhdyttiin kunnostamaan kesäisten kulttuuritapahtumien pitopaikaksi.
(Keravan kaupungin nettisivut)
Keravalainen kahvila Kinuskila laajenee kesällä kartanolle, jossa se kestitsee vierailijoita. Sieltä saa kahvin lisäksi keittolounaan.
Pikku putiikista löytyy pikku mukavaa.
Kartanolla voi järjestää juhlatilaisuuksia.
Kartanon pihapiirissä asustaa lampaita, kaneja ja kanoja kukkoineen sekä kaunis,
harmaa ja ystävällinen kissa.
Aurinkoisena päivänä terassi oli tyhjä vain muutaman minuutin. Kaikki vieraat etsivät varjopaikkoja. Loppujen oli antauduttava paahteelle.
Terassilla pistetään tanssiksi silloin, kun esiintymiskorokkeelle ilmaantuu orkesteri.
Terassilla pistetään tanssiksi silloin, kun esiintymiskorokkeelle ilmaantuu orkesteri.
Keravan kesäteatteri toimii myös kartanon pihapiirissä.
Maalaustapahtuman nettigalleriassa Akvarellitaiteen yhdistyksen sivuilla on myös teoksia nähtävillä
sekä Instagramissa https://www.instagram.com/maalaustapahtuma
että Facebook-sivulla https://www.facebook.com/maalaustapahtuma
että Facebook-sivulla https://www.facebook.com/maalaustapahtuma
10.7.2017 maalattuja teoksia päivitetään sivuille lisää myöhemmin, joten pysy kuulolla, tykkää ja maalaa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti