Vapuksi uudet räsymatot

Riepumatto eli räsymatto on kierrätystä parhaimmillaan, 
ajatellaan tänä päivänä, kun kierrätys on niin muotia.


Suomessa mattoja on perinteisesti kudottu vanhoista tai rikkimenneistä vaatteista ja lakanoista.  Nykyisin kotikudonnassa käytetään yleisimmin tekstiiliteollisuuden jätteenä syntyvää trikookudetta sekä jonkin verran matonkudontaan tarkoitettuja erikoislankoja. Mukavia, tukevia mattoja olen kutonut kaksi riepukudetta ja kolmas trikoota -menetelmällä. Nykyisin käteni eivät kestä kangaspuiden paukutusta mutta onneksi on Käsityöasemalla Tuulikki, jolla on pistämätön värisilmä ja taitavat kädet.

Mukava trikookudematto, toteaa testaaja Ninju.

Laulu lapsuuteni ajoilta

 säv. ja sov. Georg Malmsten, san. Asser Tervasmäki, 1962

Uusi riepumatto tuotiin lattialle.
 Monta pientä jalkaa sillä piipertää.

Monta kysymystä tehtiin kutojalle:
 ”Äiti, mistä saatiin raita tää ja tää?”

Vastas äiti, että kun hän maton loi,
joka mattotilkku hälle tarinoi.

Paljon vanhaa, hiukan uutta, monen muiston kirjavuutta
yhteen riepumattoon kätkeytyä voi.

Tää on paita meidän ensimmäisen vauvan.
Kuopus-kulta repi viimein rikki sen.

Tuossa kuultaa kuva leikkipuvun hauvan.
 Myöskin se on ollut perinnöllinen.

Tuokin lappu vihdoin viimein hyljättiin,
ennen tärkeä on ollut, niinpä niin:

ettei muuten toimeen tultu,
lasten oma äidin kultu siinä vihjaa kaurapuurolautasiin.

Meidän häistämme on kuva albumissa.
Sulhon vihkifrakki vihdoin viheriöi.

Mummo silkkiänsä säästi piirongissa,
 kunnes silkki itse itseänsä söi.

Mummo lähti pari vuotta taaksepäin.
Teille äiti jäi, mut äidittä mä jäin.

Tuossa tumma suruhuntu, siinä yhä surun tuntu.
Riepumattokin on musta hetkittäin.

Tästä tällaisesta uusi riepumatto
 pirtin lattialla maaten rupattaa.

Joskus katsojilta naurun kuulee matto,
joskus huokauksen vain se kuulla saa.

Jos nuo tummat raidat ottaisimme pois,
ei noin kirkkaita nuo vaaleatkaan ois.

Huomaahan sen tämän tästä, ett´ on elo värikästä.
 Kuinka riepumatto muuta olla vois.

Käsityöasema on mattojen synnytyslaitos.

Tuulikki kutoi minulle kesämatot. Niissä kukkivat niittyjen kukat. 

Maton pituus kertoo materiaalin ja työn määrän.

Tässä valmistuu mattoja niistä räsykuteista.

 Keittiön kesämatoissa on samat värit mutta raidat eri levyisiä ja hauskasti eri järjestyksessä.
(varpaat kuin jorriinin juuret, tuppasi äiti sanomaan jaloistani)

Loimien sidonta synnyttää maton pintakuvioita. Yllä oleva on Tuulikin omaa kehittelyä ja sitä hän kutsuu puoliripsiksi. Alla oleva on palttinaa. Siinä kaksi loimilankaa vuorottelevat kuteen ylä- ja alapuolella. Kutomisesta kerron tarkemmin täällä

 

marimekon räsymatto-kangas

Historiapläjäys eli saivartelua

Menneiden aikojen matot olivat melko synkkiä. Kotona kudotut kankaat kun olivat harmaita tai mustia, riippuen lampaiden väristä. Vasta kun Finlayson alkoi kutoa teollisesti kankaita saatiin mattoihinkin enemmän väriä. Ihmiset vaurastuivat ja vaatteita jäi enemmän. Alkoi olla mahdollista leikata kuteita mattoihin ja pienempienkin talojen lattioille ilmestyivät iloisen kirjavat räsymatot.

Nykyään räsymatto nimikkeen alla myydään melkein minkälaisia mattoja tahansa. Uudesta materiaalista tehtyä maton kudetta myydään monenlaista. Löytyy uusista trikoo-, trikoo/puuvillakuteista kudottuja mattoja, jotka eivät ole perinteisiä räsymattoja. Räsymatto kun on tehty räsyistä, niistä mitä kulloinkin on saatavilla.

Leppoisasti kohti kesää.