"Viilein alkukesä 50 vuoteen", sanottiin uutisissa. Tämän viileyden on kruunannut vielä se, että olemme olleet keväästä lähtien Lapissa. Todella viileää.
Vettä ja rakeita on satanut vuorotellen päivittäin. Välillä aurinko on pilkahtanut, kun tuuli ei ole ennättänyt tuoda seuraavaa pilveä paikalle heti, kun edellinen on tyhjentänyt kuormansa niskaamme.
Hirsiseinät olen hionut ja hölvännyt suoja-aineella ja sitten oli vuorossa
harmaa "saumauskura".
Palomuurin tiilet ovat antiikkitiiliä, joten saumaajan on hyvä olla samaa aikakautta. Ammattimuurari ei osaa tehdä rustiikkista saumausta. Amatööriltä se onnistuu luonnostaan.
Betonia olen sotkenut sen verran, että siitä valmistui kaksi pientä naulakkoa. Muotteina olivat muovipakkaukset, joissa on ollut donitsin mallisia persikoita. Taotut naulat upotin betoniin ripustuskoukuiksi.
"näillä mennään" peili matkasi luokseni synttärilahjana Joensuusta. Siellä on mukava paikka Taitokortteli, jossa monet käsintekijät myyvät tuotteitaan.
Spreimaalilla ja paperitähdillä syntyivät naulakoiden kuviot.
Betonirasiat valoin kirpparilta löytyneisiin kannellisiin muovikulhoihin. Kannen reikä syntyi, kun laitoin mehupillin pystyyn betonivelliin. Nuppi on ruuvattu reiän läpi.
Tien toisessa päässä on ranta, toisessa mökki.
Karun maiseman kevätterveiset Sodankylän Vuotsosta.
Niin sitä pitää! Ei moni plikka itse saumaa! Mieheni on just oikeaa aikakautta ja kun meillä laitettiin välitilan vähän vaativampaa laattaa, hän kyllä palkkasi ammtimuurarin, kun oli silloin vielä itsekin työelämän kiireissä, mutta otti vapaapäivän ja toimi hanslankarina, joka lopulta pelasti koko casen. Tarina tähän liian pitkä.
VastaaPoistaKaunista ja sielua rauhoittavaa. Mukavaa viikonloppua<3
Meillä mies tekee laatoituksessa ja saumauksessa pilkun päälle siistiä jälkeä. Mulla syntyy rustiikkia, kun yritän tehdä mahdollisimman siistiä :D
Poista