Tuftatussa sammalikossa on hiljaista

Tuftatussa sammalikossa ei kuhise, eivätkä keraamiset linnun kallot laulaa lurittele.

Kun palasin Keravalle Lapin sammalikoista ja kevään linnunlauluista,

meni hetki peukaloita pyöritellessä ja ihmetellessä. Kesä oli suurin ihmeen aihe. Koivut ovat tuuheina lehdistä, niin ettei niiden läpi näe maisemaa. Kukkia joka puolella ja vihreää vihreän vieressä.

Lapissa vaivaiset tunturikoivut kasvattivat vasta hiirenkorvia ja kukkapenkki antoi aavistuksen siitä, ettei kaikki ole kuollut talven alla. Pikkusydän nosti päivänvaloon parin senttimetrin alut. Etelässä ne ovat samaan aikaan täydessä kukassa. 

Ihmettelyn jälkeen mieleen tulivat keskeneräiset turhuuteni. 

Askeleet kohti Käsityöasemaa. 

Nimen omaan askeleet kohti... Pohjoisen reissun aikana talon pyöräkellarissa oli vieraillut varkaita. Mukaansa veivät muun muassa meidän kaksi fillariamme.

Tuftausvempaimeen syötin kirppareilta hankkimani ja muista töistä jääneet jämälangat.
Tuloksena syntyi sammalmättäitä. 
Ahne, kun olen, niin piti tuftata kaikki mukana olleet langat.

Varsinaisen työni pituuden takia jouduin valitsemaan suurimman tuftauskehyksen ja siinä riitti tilaa toisellekin työlle.

Mitä sitten, jos työskentelen enemmän kuin olen suunnitellut. No sitä, että niskat, kädet, olkapää, selkä ja jalat kipeytyvät.

Kotiin käveleminen oli tuskaa. Selkä köyryssä hitain askelin. Onneksi reppu oli kevyt. Eväät mahassa ja langat kiinni kuivumaan jääneessä työssä.

Työ vaatii yön yli kuivumisen sen jälkeen, kun olen vajonnut muistojen tuoksuun, eli kiinnittänyt tuftauksen sivelemällä sen nurjalle puolelle maitoliimaa. Tuoksu heittä minut aina lapsuuteen ja muistoon kuinka isä liimaa huopatossujen pohjiin vahvistuksia maitoliimalla. Sen haju on hirveä.

Sammalikkoa ja havupuita puutarhassa.

Jemmassani on ollut Ikean kehys jonka lasi meni pirstaleiksi. Tämän työn mitoitin siihen sopivaksi.

Aiemmin olen tehnyt obvarakeramiikalla linnun kalloja. Ne ovat odottaneet tätä hetkeä jo kauan.
Niistä kerron täällä.

Kallo-teos päätyy vielä joskus Lappiin mökin hirsiseinälle.

Parvekkeella kallojen seurana on betoninen ruukku, jossa karpaattienkellojen lisäksi koristeena sammalmättäältä löytämäni poronsarvi.