Pikkuihminen oli tulossa yökylään eli yötsyyn. Mummi selaili askartelukirjoja kirjaston hyllyjen välissä. "Paperiaskartelun aarteita" -kirjasta löytyi monta hauskaa ohjetta.
Päätimme tehdä Maatuskoita.
Mummi piirsi ensin maatuskat paperille ja teki kaavat niiden vaatteille.
Maatuskoiden mekko- ja huivipapereiden valinnat piti tehdä huolella.
Sitten liimausta.
Kirjan askartelut näyttivät hienoilta.
Nukkien kasvot oli leikattu kirurgin veitsellä kasvopaperiin.
Toki juuri kolme vuotta täyttänyt osaa piirtää itse kasvot,
kun osasi leikata ja liimata paperitkin.
Olipa hauska askartelutuokio.
Maatuska (ven. матрёшка, matrjoška, latinan sanasta matrona) on matkamuistona tunnettu venäläinen sisäkkäisten hahmojen muodostama puunukke. Suomen sana maatuska perustuu venäjän kielen äiti-sanan hellittelymuotoon, joka kuitenkin Venäjällä ymmärretään kirjaimellisesti, eikä siis tarkoita siellä puunukkea. Maatuskaa on saksassa kutsuttu nimelläBabuschka (venäläisten ymmärtämänä isoäiti) ja Itävallassa Piroschka (piirakka).
Ensimmäisen venäläisen maatuskan tiedetään tehdyn vuonna 1890, ja sen arvellaan saaneen vaikutteita sekä japanilaisestaperinteestä että Fabergén munista.
Maatuska on muodoltaan pyörähdyskappale, joten se on mahdollista sorvata, mutta sen koristeluun tarvitaan yleensä käsityötä. Sisäkkäin olevia nukkeja on yleensä pariton määrä, mikä symboloi venäläisessä perinteessä jatkuvaa elämää, kun parillinen symboloi elämän päättymistä. Maatuska onkin eräänlainen hedelmällisyyttä ja jatkuvuutta symboloiva esine.
Nykyaikana on maatuskoita tehty myös toisenlaisina jatkumoina, esimerkiksi Leninistä Putiniin, mikä korostaa poliittisia, mutta myös kaupallisia tarkoitusperiä.
Wikipedia
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti