Kesäkissa-askartelu

Kesäkissoista ei voi sanoa mitään hyvää, paitsi Liljan kesäkissasta joka on
 tehty paperimassasta ja muovailumassasta.

Elävä kesäkissa on pieni söpöläinen joka hankitaan mökille kesän ajaksi ja hylätään loman päätyttyä. Kesän alussa kuultiin uutisissa, että ilmiö on lisääntynyt. Minulla ei ole niin paljoa aivosoluja, että pystyisin ymmärtämään kesäkissa-ilmiötä. Tai ehkä vastuuttomilta ihmisiltä puuttuu tarvittavat aivosolut. Kissa ei selviä Suomen talvessa. Kissa on vieraslaji meidän pohjolassamme. Hylkääminen luontoon aiheuttaa julmaa kärsimystä.

Markkinoilla tuli vastaan minulle uusi askartelumassa. Myyjärouva jonka korvissa keinahtelivat sitruunaviipalekorut, kertoi kyseessä olevan turvallinen itsekovettuva muovailumassa. Massan seassa on  pieniä styroxhelmiä.

Massalla voi päällystää kangasta, pahvia, puu- ja muoviesineitä.
Lilja valitsi kissan jonka häntä oli pikkasen kippurassa.

Massaa no montaa väriä ja niitä voi sotkea keskenään. Silloin syntyy uusia värisävyjä.

Massaa pehmitetään käsissä ja painetaan kiinni päällystettävään 

sormilla tai mukana olevalla lastalla.

Leppiksellä oli jotain asiaa.

Me emme sotke värejä. Kirkkaat värit ovat tämän kissan juttu. Markkinamyyjärouva oli muotoillut massan oman kissansa pörröturkiksi ja helläkatseisiksi kissansilmiksi.

Kissa sai vielä ylleen muhkuroita jotka ovat kukkia.

Lilja ja kesäkissa Kisu Kenttänainen Miau.