Vettä ja keramiikkaa - mökkielämää

Puutarhan kevät kasvuvyöhyke VIII on oma outo tapahtuma.

Kesäkuu hönkii niskaan kylmää tuulta. Minä haravoin pihaa ja Herra Makkarainen hiihtää. Aloitti hiihdon kesäkauden. Upottaa mutta luistaa hyvin.

Tutkailen vähäistä kukkapenkkiäni ajatuksella: mitä on kuollut talven aikana. Se on juuri ilmestynyt lumen alta ja tyhjä. Laitan siihen keramiikkakukkia.

Rautakaupasta ostin siemeniä. Kehäkukkia ja krasseja. Saas nähdä, 

ei ne yleensä kasva tai ainakaan kuki. 

Viime vuonna jäniksenpoikaset söivät kaiken vihreän ja kukkaset.

Muutama orvokki uhmaa öisiä pakkasia ja ruukussa ehkä itävät siemenet. Betonista valamani kukkakassi on haljennut.

Vuorenkilvet pääsevät multaan. Odottelua sankossa kesti pari viikkoa.

 Nyt kukkapenkki on sulanut.

Muutama lämmin päivä ja krookukset tunkevat vartensa aurinkoon.

Kesäkuun 2014 keramikkakukkia. Purossa virtasi raikas vesi. 

Tänä keväänä samaan aikaan se oli jäässä ja lumen alla.

Tällä puutarhakokemuksella Lapissa, ensi talvena keramiikkakukat lisääntyvät. 

Olen jo hahmotellut kummallisia lajeja paperille.

VETTÄ ja keramiikkaa

Vesi tulee ja menee ilman, että minä juoksutan sitä.

Herra Makkarainen ja putkimies tekivät minut onnelliseksi.

Leveään lankkuun Herra Makkarainen teki ison ja pienen reiän ja

 rakensi sen alle kylppärin kaapin.

Lavuaari, sen olen tehnyt keramiikasta. Saa nauraa pohjan vuosilukua 2010. Hiukan hätästä toimintaa minulta. Lopultakin se on käytössä. 

7 vuotta, siinä luvussa on taikaa.

Lavuaarille oli myös vaihtoehtotekele. Tuo toimiin sitten kukkaruukkuna, 

kun on reikä pohjassa. Nuolet ja tähdet tein betonista jääpalamuotteihin.

Mukavaa kesäkuuta kaikille lukijoilleni ja kaikille muillekin.