Feresin ulkoilutuspäivä

Feresi eli siitsa on karjalaisen kansannaisen parempi asu. Se ei ole kansallispuku, joten se päällä voi tehdä töitä. Moni on varmaan nähnyt feresi-asuisia tarjoilijoita, pitojen avustaja tai museo-oppaita ja varsinkin tanhuajia.

Kansallispuvut ja feresit majailevat kellarikomeroissa ja vinttien kätköissä. Niille on hyvin vähän käyttöä. Nyt on herätelty tapahtumia kansallispukujen ulkoiluttamiseksi. Minä päätin ulkoiluttaa feresiäni Sipoossa aurinkoisella luomumansikkatilalla Varpulassa.

Kerran kesässä, heinäkuun ensimmäisenä sunnuntaina, 
Varpulassa vietetään Mansikkariehaa.

Tilan 1800-luvun tunnelmallisesta tuvasta löytyi ystäväni Liisa. 
Hänkin oli tuonut feresinsä Mansikkariehaan. 
Naurattaa, kun kuvittelimme olevamme talon vanha- ja nuori emäntä.

Talon emännän serkkuna Liisa oli pestattu emännöimään kahvilaa ja 
samalla hän kertoili talon historiasta. 

Oman feresini olen ommellut kolmekymmentä vuotta sitten. Yllätys, että sain tungettua laajenneen kehoni sen sisälle.

Asuun kuuluu paita eli rätsinä, joka on samanlainen etu ja takapuolelta. Kaula-aukko ja leveät hihat ovat rypytettyt ja hihansuihin ommellaan pitsit. Samaa pitsiä on sitten esiliinan helmassa joka on nimeltään peretniekka. Esiliina on samaa kangasta kuin paita.

Liivihameessa, suorassa sarafaanissa, on takana laskokset. Ne on ommeltu mekon sisällä kiinni nauhaan jolla mekko kiristetään kantajansa ylle. Mekon päälläpäin laskokset ovat "irtonaiset". Mekossa on väljyyttä ja laskokset saavat sen laskeutumaan kauniisti. Puvun kuuluu olla muhkea. Ennen sen muoto kieli varakkuudesta. 
Olkainten kiinnityskohta on mielestäni erittäin kauniin muotoinen. Kangas on useinmiten pienikukkaista puuvillaa. Kai ne laukkuryssät kauppasivat niitä kankaita Karjalassa.

Fereseistä näkee monenlaisia versioita mutta nämä minun ja Liisan puvut ovat yleisimpiä ja ehkä alkuperäisimpiä malleja. Kansanpuvusta on lupa tehdä omannäköisensä.

Liivihameen kaula-aukossa on pieni halkio joka suljetaan koristeellisella napilla tai 

soljella. Korut ovat Kalevalakoruja. Omani olen perinyt äidiltäni.

Feresin päähine on sorokka jossa on kirjailtu niskantakanen tai säpsä josta tuo "häntä" puuttuu.

Kuvan olen poiminut netistä.

Synnyinkaupunkini Joensuu on paikkakunta, jonka kesäisessä katukuvassa voi nähdä feresejä.

Lapset viihtyvät Varpulassa ja maatiaiskanoilla riittää syöttäjiä.

Kahvipöydän päässä tilan emäntä Riitta Rantanen.

Ei näy kitarisat, koska ne leikattiin jo lapsena.

Varpulassa kannattaa käydä tutustumassa lampaisiin ja kanoihin ja tietenkin poimimassa mansikoita.

www.varpula.fi















Kommentissa mainittuja dirndl mekkoja



Oktoberfestille pukeudutaan mielellään perinteiseen tyyliin. Naisten mekkoa kutsutaan dirndliksi. Dirndl on nykyään muotijuttu ja perinteisten ”säännönmukaisten” dirndleiden lisäksi valmistetaan asuja eri väreissä ja kuvioissa – valita voi minipituisesta maahan asti ulottuvaan helmaan.
 Miehet pukeutuvat nahkahousuihin, jotka voivat olla lyhyet, polven alle ulottuvat tai pitkät. Nämä asut ovat Baijerissa suosittuja ja sopivat hyvin kaikkiin juhliin.